Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2011-05-01

All I want is little peace of heaven

Tälläsen näyn koin kun olin liikenteessä menos kaupunkiin. Mietin että kukahan senkin puiston jaksaa siivota, mutta näköjään joku sen on jaksanu siivota, ja onhan noita jätesäkkejä ihan kivasti. Se puisto oli meinaan silloin illalla aika järkyttävässä kunnossa perjantaina :D

...Otsikkoon liittyen; no ei, haluan oikeesti aika paljon kaikkee muutakin :D Mutta niistä ei sitten lisäää. Tosiaan tänään satoi lunta, ihan jees :D. Mentiin kuitenkin Kaisan kanssa kaupunkiin, kyllä, lumisateenkin uhalla. Säähän en kuitenkaan luottanu yhtään, joten mulla oli päällä toppi, pitkähihanen, huppari ja takki. Ja itseasiassa oli koko ajan ihan sopiva. Että jes, kerrankin voin olla ylpee kun osasin pukeutua. Jätettiin pyörät koskariin ja tultiinkin ihan sopivasti katteleen Teekkarikulkuetta vai mikä vitsi onkaan. Ja olihan ne ihan hauskoja juttuja. On ihan tyhmää et ne tekee niitä eka vaivalla ja sitten ne kävelee sen jonku kilometrin ja rikkoo kaikki. Oli söpöö kun sielä oli semmonen söpö panssarivaunu jonka ne sai käyntiin just kun ne oli päässy sen kävelyn loppuun :D
 Olihan tää angry birdski si pitäny tunkee mukaan :D

Multa meni hetkonen tajuta tää, mut hei, tajusin kuitenkin :D

Uiii, ihana NuuNuu-versio :)))
Joo, tällähetkellä voi kertoa että ei toki vituta. Kirjotin tähän tunnin sellasta armopostausta, missä oli ties mitä juttua ja kuulemma Eva on nyt ainoo joka sen on ehtiny lukee. Joo ihan täysin sama nyt kyllä vituttaa niin pahasti ettei rajoja. Mihin joku teksti voi vaan kadota prkl!!! No ihan sama, kattokaa kuvia, nehän kertoo enemmän kun tuhat sanaa. Tosin sitä sopii joissain tilanteissä vähän epäillä. Voi luoja, vaikka tää ei oo mun elämän tärkein juttu (eihän? ;O :D) niiin siiis tää on nyt tosi rasittavaa. Ei naurata yhtään! 
Täytyihän meidän perinteisesti mennä ostaan muikkuja. Että ne on hyviä. Yleensä suhtaudun kaikkeen ruokaan aika kriittisesti. Mun pitää aina tietää, mitä mä syön. Vaikkakin ruoka on elämä, ei kaikkea voi vaan ahmia. Kyllä kaikilla saa olla ne omat mieltymykset et mistä tykkää! Kerran erehdyksessä aloin vetään jotain sienikastiketta ja voin kertoo ettei ollu hyvää. Siitä lähtien oon aina kysy että mitä kastiketta meillä tarjotaan. Mut siis noista muikuista. Luulis että toi määrä on aika pieni, mutta oikeestaan se on just sopiva. Jos niitä syö liikaa, alkaa ällöttää. Tosin en tiedä mikä ongelma meillä oli viime vuonna Iiriksen mummolassa kun oikeesti, mä söin niitä ihan sikana. Koko ajan vaan ahmin. Ah, ne oli hyviä!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti