Onhan siellä niitä täystunareita ja välillä kyseenalaistaa koko oman mielensä, että miksi helkkarissa mä olen täällä töissä, kun voisin olla töissä jossain Prisman kassalla. Miksi mä olen täällä vastaamassa asiakkaiden kysymyksiiin tuulilasinpesunesteestä, hyvä kun itse tiedän, miten Tojohoppelin konepelti aukeaa. Ja kun autopesu tuhannennen kerran alkaa hälyttää sitä helkkarin "muuttuja u6", ja koitat siinä selittää asiakkaalle, että kun tää on vähän tällänen, joskus tätä ei vaan kiinnosta toimia. Ne hetket kun joudut soittamaan pomolle joulu- tai juhannusaattona, että kun tää pesu on rikki.
Ja kun sanoessani asiakkaalle "Terve" se vastaa, että "Ei tässä olla kyllä lähellekään tervettä" ja mun tekis mieli hakata päätä seinään. Tai kun pelikone syö asiakkaan rahat ja sun pitäis kertoo asiakkaalle miten tehä valitus RAYlle, kun ne koneet nyt ei vaan ole meidän vastuulla vaikka ne täällä meidän huoltoasemalla onkin. Ja ne hetket, kun sua ainakin kymmenen vuotta vanhempi asiakas ilmoittaa ottaneensa E10 eikä 95 sun tekis mieli sanoa, että jumankekka se on "YSIVITONEN" koska minäkin olen ysivitonen ja sitä sanaa käyttänyt kyseisestä bensasta 20 vuotta.
Yleensä se puhelinkin soi juuri silloin kun sata muuta hommaa kesken. Molemmilla kassoilla jonoa, keittiössä ei näy ketään ja itse siinä sitten kutakuinkin ulkomuistista vedät, mitä tupakkaa kassalla oleva asiakas polttaa samalla kun koitat lukea Koffin naikkoselle juomatilausta ja elekielellä kertoa tälle asiakkaalle, että HIERO SITÄ SIRUA KUN SE EI NYT VAAN TOIMI.
Tai kun se yksi pappa haluaisi aina sokerittomia munkkeja, toinen itkee kun ne on niin vaaleita, kolmas kun meillä on paskaa paistorasvaa, kun se imeytyy itse munkkiin, neljäs valittaa kun niitä ei ole vaikka näki varmasti ihan hyvin kun edellinen mummo lappasi siitä kahdeksan pussiin. Yksi mies jaksaa joka ikinen kerta valittaa niistä munkeista ja kun kerran sitten vähän raivopäissäni täysin kyllästyneenä sanoin, että ole sitten ottamatta mitään kun ei kelpaa, niin se totesi, että kun ei kahvia voi juoda ilman jotain makeaa. Onko pakko tulla käymään, kun mikään ei kelpaa sinä senkin 14 vuotias teini?
Vähän kuumottaa kyllä taas kerran tuleva vuosi. Taas pitäisi hakea johonkin. Kolmatta kertaa putkeen. Mulle ei varsinaisesti ole kyllä tullut pakottavaa opiskelutarvetta, mutta kai se on johonkin päästävä, että suku saa mielenrauhan. Kun eihän meidän Hanna nyt voi vuotta pidempään olla Nesteellä, siis ihan totta. Ei vaan voi.
Mulla on jotenkin niin hyvä fiilis huomisesta, että en osaa oikein vielä miettiä tulevaa. Se tulee sitten kun on tullakseen. Eli ylihuomenna. Leivoin tänään Emman kanssa 45 pikkupitsaa ja huomenna vähintään saman verran väännän coctailtikkuja. Raahaudun Evalle kameran, aliaksen, ruoan, juoman ja hyvän mielen kanssa ja vietän mahtavan uuden vuoden. Mulla on ihan sellanen olo, ettei mua voi masentaa mikään. Että palataan sitten ensivuonna!
Ja jos perjantaina en pääse ylös sängystä, niin oloja myös kaikille muille jotka eivät pääse. Toivottavasti kaapissa on vielä mustikkakeittoa. Koska lauantaina kuitenkin 7:45 töihin.
Pystytettii Evan kanssa tällanen pieni valokuvastudio mun huoneeseen ja siellä otetuista kuvista tuli niin kivoja, että tässä vähän tuotoksia. En olis uskonu, että mun kuvaustaidoilla irtoo jotain tällasta. Lopuista tuli niin häröjä, että eihän niitä nyt helkkari sentään kehtaa mihinkään pistää.
Ja loppuun huominen bilefiiliskuva:
Oikein ihastuttavaa vuoden viimeistä päivää teille, jotka jostain syystä yhä roikutte menossa mukana! <3 Bilettäkää kuin värimöröt.
