Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2011-06-02

Niinkuin aallokko vaahtoinen

Yrittäkää ymmärtää nyt jokaikinen että VIHA on eriasia kuin ÄRSYTYS. En vihaa ihmisiä, vaan koen ärsytystä. Siinä on ero. Viha on niin voimakas sana, mutta toki mahdollinen. Ja tällä piti nyt tää kirjotus alottaa, koska tän oon esimerkiksi tänäänkin joutunut niiin monesti selittään :D Ja siitä päästään asiaan, että musta tuntuu myös joskus itestänikin että ärsyttää lähes kaikki, mutta kun oikeesti miettii, niin niitä on oikeestaan max. 3. Ja suhteuttakaa toi siihen, kuinka monta ihmistä tunnen. Ja joo, tästä oli tänäänkin puhetta ja myönnän sen itekki että tytöt on ihan helvetin rasittavia. Tekis monesti mieli vetää turpaan itteenikin kun joskus teen sellasta mitä en voi hallita, se on jotain sellasta ärsyttävän tyttömäistä. Huomaan sen usein vasta jälkikäteen ja sitten kaduttaa kun tehtyä ei voi perua. Oikeestaan olis suunnilleen 1000 kertaa helpompaa vaan olla poika ja tuun varmaan aina oleen sitä mieltä, koska mulla ei todellakaan oo mitään armeijaa vastaa ja muutenkin. Poikien elämä on oikeestaan aika rentoo. Tai ainakin ne antaa aina sen kuvan. Tytöt aina valittaa jostain. Siinä esimerkiksi piirre, mitä vihaan itessäni. Mua ei oikeastaan koskaan innosta pukeutua ja käyttää aikaa pukeutumiseen. PÄÄ RÄJÄHTÄÄ. 
Tänään tein siis niin, kuten aikaisemmin kirjoitin ja sen jälkeen lähdin puistoon odottamaan Iiristä ja Rekoa. Voi että kun Reko on sulonen poika! :) Pelattiin hauskaa pallopeliä ja juostiin ympäri puistoa ja mentiin kattoon yhtä kaivinkonetta. Se kuski vilkutti meille ja sitten hajottiin Iiriksen kanssa. Hattu oli aina miten sattu mut ei se menoo haitannu. Tutkittiin myös postilaatikkoja ja puhallettiin niitä valkosia voikukkia. Syötiin salaa vähän sipsiä ja kaaduttiin. Yhessä kohtaa lähin juokseen Rekon perässä ja pitään sen käsistä kiinni kun ne tuppas niin useesti meneen suuhun. Hyi, ties mitä niillä oli käpälöity. Kylläpäs ne lapset on sulosia. En ollut siis kaksin Rekon kanssa (en mä mitään lapsikaappausta harrasta) vaan siellä oli siis myös Iiris, Reko ja Veera. Ja jos joku ei älynnyt, puhuin tuossa siis Iiriksen ihanasta platinablondi kummipojasta : ) Hassua muuten, että tunnen ja tiedän kolme Rekoa. Kun kokkikerhossa puhuin Lauran kanssa, se oli ihan wtf O_o että onko Rekokin joku nimi. 

Tänään oli kummallinen sää. Aurinko paisto välillä ja sitten tuli kylmä ja illalla oli taas lämmin kun aurinko alko paistaan. On muuten hassua, tajusin juuri, että mitä lähempänä kesää ollaan, sitä enemmän meillä on vilttejä ja ainakin mulla myös vaatteita päällä puistossa. Joskus me vaan kärsittiin niillä penkeillä. Sitten älyttiin ottaa yksi viltti, sitten toinen ja nyt meillä on peittojakin. Kohta on varmaan tyynyjäkin kun nukkuminen siellä on vaan jotain niin kivaa :D Meinasin oikeesti nukahtaa tänään sinne.
Sain loput Helin mehujäästä, kiitos siitä :) En ollut syönyt mehujäätä ikuisuuteen, enkä oikeestaan tiedä miks een söin sitä kun oli muutenkin kylmä. Nojaa'a. Oon vaan niin tyhmä.

Huomisesta sen verran että puol kymppiin mennään ja vuorossa taas varmaan erittäin turha päivä että huhhu. Mut ei se mitään, silloin ollaan oikeestaan viimesen kerran peruskoulussa oppitunneilla. Anteeks mitä vitsiä oikeesti. Vaikka mä hoen joka ikinen päivä et tää oli ny tässä niin en siltikään meinaa uskoo sitä :D Mun aivot hylkii sitä tietoa. Eihän se voinu olla. 9 vuotta on ollu yli puolet mun elämästä. Ei se voi vaan niin loppua. Huomenna on myös juhlaharjoitus, jossa siis öö opetellaan kättelemään, ainakin niin olen ymmärtänyt. Kevätjuhlaan mahtuvia vaatteita ei ole paljoa, koska oon mätänny nyt ihan sairaana kaikenlaista ruokaa sen purkan puuttumisen takia.  Ehkä mä jonkun rievun löydän. Nyt mä lähen unelmoimaaan, morjes :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti