Kun kolme ystävää vihdoin pääsivät sisään unelmiensa kouluun vuodatettuaan ensin kyyneleitä ja muutenkin käyttäneet ihan järkyttävästi aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen, niin kyllä siinä tekee vähän väkisinkin mieli taputtaa olkapäälle ja tyyliin kätellä. Varsinkin kun ne koulut ei ole mitään lähihoitajakouluja (ei minään dissauksena kellekään lähihoitajaopiskelijalle, vaan jutun pointti oli, että kun tietää miten vaikea kyseisiin kouluihin on päästä, niin sitä suuremalla syyllä tekee mieli kätellä :D) vaan lääkiksiä ja psykologiaa jne.
Mistä päästäänkin aiheeseen, että ei jumankekka mikä idea tässä on, että mun tulokset tulee VASTA perjantaina. Tai no siis, siellä on lukenut koko kesäkuun, että tiedot tulee 3.7 sähköpostiin. Ja vissiin jossain mun lapussakin lukee niin, mutta nyt kun kävin katsomassa, niin sielä lukee, että tulee viimeistään. Että ota nyt tästä selvää. Oon kyllä melko varma, että perjantaihin asti saa odotella, koska Turku on tosi böndelä.
Mä olen hokenut koko ajan, etten halua tietää, eikä mua kiinnosta. No, kyllä mua oikeasti kiinnostaa, mutta tietää en vieläkään haluaisi. Koska sitten pitää tehdä valintoja. En haluaisi tehdä opiskeluun liittyviä valintoja. Haluaisin muuttaa isän yksiöön keskustaan ja käydä Nesteellä töissä. Ainahan sitä varoteltiin, että älkää pitäkö välivuotta, kun sille tielle jäätte. En mä halua tulevaisuuttani olla Nesteellä, mutta kuinka paljon helpompaa olisi vaan asua omassa kodissa ja elää sitä arkea. Vihaan sitä, kun opiskelut seuraa perässä jokaisena viikonloppuna ja arki-iltana. Vaikka se opiskelu olisi tyyliin alle neljä vuotta. Rakastan, kun töissä ollessa sun vapaapäivät on todella vapaapäiviä. Ei hermoja raastavia.
Toisaalta mua ei kyllä myöskään yhtään stressaa mikään. Toisaalta toivon, etten edes pääsisi sinne opiskelemaan, koska mulla on niin miljoona plan B:tä päässäni valmiina. On niin paljon asioita joita haluaisin. Kun vaan saisin kaikki tutkinnot kerralla hommattua :D Mutta joo. Kerron aiheesta sitten enemmän kun on enemmän jotain sanottavaa.
