Find the words and talk to me

 Tänään on ollut kaikin puolin hyvä päivä. Mulla on rento fiilis, vähän sellanen ei huolta huomisesta. Iiris kysyi mitä tabuja oon oikein vetäny ja totesin syyn olevan luultavasti Ullalla syömissäni omenoissa. Kuvat on ennennäkemättömiä läppärin kätköistä löydettyjä :D

 Koulussa oli rentoa. Musan tunnilla soitettiin kivoja kappaleita (tai no... xD) ja puhuttiin syvällisiä. Enkkua vihasin vähän vähemmän, joten oikeastaan sekin tunti meni nopeasti. Fysiikassa jatkettiin Aurinkokunta -työ loppuun. Ja siitä tuli kyllä aika hieno! Äikän tunnilla koin kummallisen välähdyksen. Opettaja oli alkamassa jakaa meidän kommentteja ja sitten se sanoo, että haluaisi kahden ihmisen lukevan omansa koko luokalle. Silloin mun sydän alko hakkaan varmaan 500 kertaa minuutissa. En edes tiedä miksi, koska olin varma että kommenttini oli mennyt päin seiniä. Sydän vaan hakkasi enkä tajunnut miksi, mutta syy selvisi kun opettaja pamauttaa "Hanna sä voisit aloittaa". O_O Anteeks? Kukaan ei oo ikinä arvostanu mun äikän töitä niiden liiallisten mielipiteiden takia. Asiassa oudointa oli se, että tiesin etukäteen joutuvani lukemaan sen, ennenkuin oikeasti edes tiesin siitä O.o.

 Mun mielestä tää kuva on jotenkin pysäyttävä. Iiris yksin kattoo jonnekkin. Vaikka tää kuva ei oikeestaan kerro yhtään mitään, samalla se kertoo paljonkin. Se on yksinkertaisuudellaan kaunis.

 Blogin ulkoasu on kokenut jälleeeen uudistuksia. Mua ärsyttää toi sivupalkki edelleen, mutta en halua sitä tonne alas, joten pysyköön nyt tuossa. Kyllä se menee. Mä oon jo kauan ihaillut muiden pelkistettyjä valkoisia blogeja. Ne tuo kuvat paremmin esille, ehkä, ja mun mielestä kaikki taustat mitä oon löytäny on ollu jotenkin huonoja. Se ruskee oli kyllä ihan kotoisa, mutta siitä huolimatta huono.

 Olin tänään taas kuntoilullisella päällä, koska tosiaan terkka (ja äiti ja isä) painostani rageaa enkä jaksa kuunnella sitä enään. Ei sillä, ettäkö mä muka oikeesti laihtuisin, kun ruoka maittaa samaan tapaan kun ennenkin, niin ehkä ulkoilu vaan oikeesti parantaa esimerkiksi keskittymiskykyä ja jaksamista. Illalla lähdin sateen tauotessa lenkille. Mä en tajua miten kuupperissa se 12minuuttia on loputon aika. Okei tajuan, kuka idiootti haluaa juosta äärettömän tylsää viinikanpuistoa??? Kun mä juoksen yksin, 10 minuuttia menee jotenkuten helposti, mutta meneepähän kuitenkin. Miks kuupperissa ekan kierroksen jälkeen meinaan kuolla? Lenkin jälkeen oli superihanaa mennä saunaan nukkumaan<3 Nyt oon puhdas ja tunnen tehneeni tänään jotain muutakin kun datanneeni and that's positive.

 Nyt mä meen nukkumaan ihanan pehmoisen peiton alle, ja huomenna herään viimeiseen ykkösjakson normaaliin päivään ja sen jälkeen viikonloppuni tuleekin painottumaan kokeisiin (katotaanko?) Voisin myös joskus fiilistellä kynttilänvalossa, ihan vaan istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa liekkiä. Se on oikeasti mukavaa! :)

Mun kesä. Mä katon kesäkuvia. Ekassa kuvassa Veera nukkuu, tokassa Iiris ja Reko halaa, kolmannessa Julia iloitsee siitä että on repinyt kynsilakat pois, neljännessä Tuomas, Emil ja Make kattoo angstisesti maata, viidennessä penkki on täynnä ihmisiä ja kaikki tuijottaa maahaan, viidenessä pelataan korista, kuudennessa puhutaan kärsivän näköisesti puhelimeen, seitsemännessä Heli hautaa päänsä käsiinsä. Mun kesä<3. Kuulostaa äärettömän pitkästyttävältä mutta Iiristä lainaten "Ehkäpä se on nykynuorison perusilme. Vuosituhannen vaihteessa syntyneet teollisuusmaiden lapset, nykyinen nuoriso, kun on tottonut yltäkylläisuuteen ja siihen, että koko ajan on järjestettyä aktiviteettia. Sitten kun tekemistä ei ole, pitkästytään. Vaikka kiireisinä aikoina kuitenkin haaveillaan kesän joutilaisuudesta" Kyllä. Tekstarifilosofisoimme.