Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2011-09-21

Симпатичная булочка

 Kuvissa on viikkoni yksinkertaisuudessaan.  Tänään piti tehdä valmisteluja äikän referaattiiin, mutta ehei. Meille tuli Kaisa ja Elina (siis ne tunkivat oikeastaan) ja ilta meni singstaria laulaessa. Oli kyllä mukavaa pitkästä aikaa! :) Illalla ajattelin vielä mennä haukkaamaan happea, mutta vielä mitä. Keitin punaisesta maidosta puuroa, joka sattuu olemaan lempiruokaani tällä hetkellä. Ah♥
 Olen vihdoin todennut, että englanti ei ole minua varten. Se on kielenä erittäin mukavaa ja tykkään oikeasti "harrastaa" (ööh ajatelkaa tota laajana käsitteenä :D) sitä vapaa-ajalla. Koulun oppiaine englantia en vain voi sietää ja tunnillakin tulee piirreltyä enemmän sieniä kirjaan, kun tehtyä yhtäkään tehtävää. Harmi vain ajattelin silti kirjoittaa englannin, koska siitä näyttää olevan eniten hyötyä tässä maailmassa. Tänäänkin ärsytykseni oli huipussaan, kun tunnilla on joku 12 täydellistä brittienglantia puhuvaa auskua säätämässä. Lisäksi tunnilla puhuttiin paljon, eikä se ollut ollenkaan mukavaa. Mä en osaa vastata niihin kysymyksiin edes suomeksi, tai mulla ei ole mielipidettä saatikka että pitäis  vääntää enkkua. Joo haistakaa paska. Lisäks kaikki muut puhuu niin hyvin, etten edes halua avata suutani, koska sitten kaikki tarttuu mun jokaiseen pikkuvirheeseeni... Onneksi huomenna on viimeinen enkuntunti pitkään aikaan! :)
 Ainoan viikon vapaa-iltani olen käyttänyt siihen Osama BinLaden dokumenttiin, ja kirjastossa käyntiin, koska tosiaan tuli se lukudiplomikurssikin valittua... Kammottavaa ajatella, että huomisesta eteenpäin tulen istumaan nenä kiinni kirjassa lukien kokeisiin. En tiedä miten tulen tästä selviämään (varsinkaan enkusta), mutta no, kai pitää vaan ymmärtää että vitonenkin on ihan hyväksyttävä numero.
Tälläkin hetkellä mun pitäisi olla lukemassa kokeisiin, eikä istumassa koneella, mutta koska motivaationi katosi oikeastaan jo kuudennella luokalla, yllämainittu saattaa olla hankalaa. Ainiin. Tänään venäjän tunnilla oli oikeasti hauskaa, kun käytiin läpi adjektiiveja. En tiedä oliko iltapäivätunti vain hyvää aikaa hepulille, vai oliko tuo Симпатичная булочка (suomennettuna: Sympaattinen sämpylä) oikeasti hauska? Tätä voimme jokainen jäädä miettimään.

4 kommenttia:

  1. uuuu kiva uus ulkoasu!;) tykkäään!

    VastaaPoista
  2. no hyvä että tykkääät :))

    VastaaPoista
  3. tykkään kans ulkoasusta:) Ja oon niin prikuulleen samaa mieltä ton englannin suhteen.. mulla tulee vitonen varmaan arvosanaks tästä kurssista että kivat sille joka keksi englannin kouluihin opetettavaks. Kielenä se on nii siisti mut PLÄÄ hajoo pää.

    VastaaPoista
  4. ihanaa Eerika et oot monessa asiassa mun sielunkumppani<3 :) Ja kiitoksia että ulkoasu miellyttää :)

    VastaaPoista