Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2015-04-16

Hide your hedgehog and look like a normal person

Olin tänään siellä työhaastattelussa. Saan maanantaina tietää, että kävikö huonosti vai hyvin. Sinänsä hieman kuumottavaa, kun tähän tehtävään, jota hain, otetaan 1 (yksi) henkilö ja tänään oli kuulemma vielä muitakin haastatteluja. Kuumotus. Olisi pitänyt olla parempi ja olla sekoilematta. Ajattelen jo nyt, että mun monimutkainen kouluvalinta hakujuttu jonka jouduin selittämään pilas mun mahdollisuudet, vaikka totuus ei näin olisikaan. Onneksi kuulemma olin tosi vahva hakija, kukaan ei varmaan tästä osaa päätellä mun työkokemuksen tietäen mihin oon hakemassa :D, joten peukut ja varpaat ja nenäkin pystyyn!

Tuli tässä kerran Ullan kanssa vessanovet puheeksi, tänään juttu jatkui eräästä tietystä vessanovesta, joka innoitti nyt kirjoittamaan tästä teillekin. Juttu lähti siis siitä, kun Ulla on hankkimassa sellaisen tavallisen huoneen oven vessaansa, tiedätte varmaan millaisia vanhojen kerrostalojen vaatehuoneiden ovet ovat esimerkiksi, sellaista tarkoitan.

Jos mulla ikinä on mahdollisuus rakentaa itse asuntoni vessa/remontoida se kokonaan, niin voitte olla varmoja, että teen siitä täysin äänieristetyn. Käytännön puolesta en osaa sanoa, että miten se tehdään, mutta enköhän siihenkin keinot keksi. En tiedä mitään kamalampaa kuin ohut vessanovi. Siis aivan samantekemää, jos nukkuisin asunnossani jollain patjalla, kun budjetti olisi mennyt vessaan. Mä puhun niin hirveästi vessassa, siis yhä edelleen selitän vaikka minkälaisia tarinoita, milloin olen poliitikko jossain keskusteluohjelmassa, milloin tyyliin big brotherin päiväkirjahuoneessa tai Amazing racessa, niin mitä äänieristetympi, sen parempi :D Vaikka oon ihan sinut kaikkien kakkajuttujen kanssa, ihan jäätävää esimerkiksi, miten paljon lahnoissa puhutaan kaunistelematta kakkajuttuja, niin vessa on silti pyhättö.

Hassua ehkä, mutta itelleni vessa merkitsee ihan hirveästi, esimerkiksi jos jonkun uuden ihmisen kotiin menee. Ei se nyt sitä ihmistä, kenen vessasta kyse, muuta mitenkään :D, mutta kyllä se jotain tekee. Joten jos ikinä saan remontoida itelleni vessan, teen siitä hienon ja hyvän ensivaikutelman antavan. Meidän alakerran vessa antaa ihan hyvän vaikutelman, vaikka en yhtään pidäkään sen pöntönkannen kylmästä materiaalista. Yläkerta puolestaan näyttää lapsiperheen vessalta pesukoneineen ja suihkukaappeineen. Alotin tässä eilen projektin "ylipuhun isän hankkimaan meille modernimman suihkun", kun tosiaan se hiusten vetely viemäristä pinseteillä ja mattoharjalla sen kaapin lattian hinkkaaminen ei ole niitä elämän kirkkaimpia hetkiä. Aina, kun joku menee meillä yläkerran vessaan, mietin vaan mielessäni, että voi raukka oikeesti, millasen kuvan sekin nyt kaikesta saa :D Se ei ole edustava. Ja tämä on totuus.

Vessa on elämä.

Kiitos.

2 kommenttia:

  1. vessa ON elämä! Mä niin aion tehdä seuraavasta vessastani ihan sika söpön, koska kyllähän siellä nyt on pakko viihtyä! Tähän nykyiseen en voi paljoa vaikuttaa, koska kaikki ei vaan oo mahdollista. No, sain kuitenkin hankittua maton sinne, joka sekin on vähän hankala aina välillä mut jotain pientä sentäs. HIH!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jepp!! Ja vessaa nii kiva sisustaa ylipäätään ku yleensä kivan pieni. + Helppo pitää puhtaana kun kaakeleita kaikkialla XD

      Poista