Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2013-08-30

Ajattelemattomat autoilijat suajatiällä

 Tämän postauksen aihe on melko yleinen ja varsinkin suosittu puheenaihe aina näin syksyisin. Jos ette kuvasta tajunneet, niin kyllä, suojatiestä (kirjoitin äsken vahingossa suajatiä :D kirjoitanmitenäännän.com) on tällä kertaa kyse.

Mulla ei ikinä koskaan milloinkaan ole ollut koulumatkoillani mitään vaikeita teitä ylitettävinä ja sen takia en oo kokenu näitä puheenaiheita kovin ajankohtasiks koskaan. Päiväkotiin mennessä oli liikennevalot (vaikka en sinne tietty yksin mennytkään), ala-asteella vain vilkas tien ylitys ilman suojatietä ja nyt norssissa ihan keskikorokkeella (onhan se sen niminen?) varustettu suojatie.

Tää on senkin takia ehkä hieman huvittavaa, että nyt, koulun viimeisellä luokalla mä olen alkanut pelkäämään tien ylitystä. 11 vuotta on mennyt vailla ongelmia, mutta kahdestoista vuosi tuottaa tuskaa. Mun koulumatka ovelta ovelle on jotain alle 100metriä, ja sillä matkalla saan nykyään olla henkihieverissä pelkäämässä, että jään auton alle. Mikä meni pieleen. Mun halu kirjoittaa tätä nyt tai oikeastaan vasta nyt on se, että huomasin viimeistään tänään kuinka mulkkuja nää Nekalan autoilijat oikeasti on. AA.
 Tunnollisena ihmisenä mä en oikaise tosta tien poikki, vaan kävelen sinne suojatielle asti. Mutta se näyttää olevan ihan turhaa, kun ketään ei kiinnosta pysähtyä. Mä seison usein nykyään pitkän aikaa siinä kattelemassa kun autot viilettää ohi. En oo vielä keksinyt, että mitä sormee niille pitäis näyttää siinä kohtaa, kun viideskin auto vaan painaa kaasua pohjaan vaikka siinä jalkakäytävällä seisoo 10 ihmistä odottamassa ylipääsyä. Varmaan peukkua. Monet mua rohkeemmat oppilaat vaan lähtee käveleen suojatielle, tietysti olettaen että ne autot pysähtyy. Mä en uskalla luottaa siihen. Mä en luota nykyautoilijoihin, vaan mun pitää nähdä että se auto oikeesti aikoo pysähtyä siihen suojatielle. Ja vielä senkin jälkeen katon vasen-oikee-vasen, vaikka se olis pysähtynyt :D

Tästäkin asiasta puhutaan aina, mutta MIKSI oi miksi pitää tehdä se äkkijarrutus siihen valkoisen viivan eteen, kun ihminen on puolessa välissä suojatietä. Eikö sitä jarrua voi vaan painaa vaikka tossa meidän portin kohdalla (oletan nyt, että kaikki tietää sijainnin :D) JO. Mä olen läpäissyt inssin ja tiedän kuinka vaivatonta on siirtää jalka kaasulta jarrulle, ja mikä parasta, jos teet sen ajoissa, sun ei välttämättä tarvitse edes vaihtaa vaihdetta! WOHOO. Hmm.. ehkä nää kaikki ääliöt on siis automaattiauton ajajia...

Kaiken lisäks, koska kaikki (noh, tekisi mieli sanoa että vähä-älyiset, mutta en viitsi koska mun kaveritkin pysäköi "väärälle puolelle tietä" eli meidän puolelle :D se on siis täysin sallittua, mutta perheemme ei voi ymmärtää miksi KAIKKI TEKEE NIIN, kun koko toinen puoli on ihan tyhjääää täynnä...) pysäköivät autonsa mielestäni väärälle puolelle, se estää autojen näkyvyyttä suojatielle entisestään, joten luulisi nyt edes, että siinä kohtaa ne autoilijat hiljentäisivät kun eivät näe. Tai siis, onhan niitäkin, jotka hidastavat ja sitten, kun huomaavat, että kukaan ei uhmaa henkeään astumalla suojatielle, painavat taas kaasun pohjaan.

No eikä siinä kaikki. Sitten kun vihdoin on päässyt sinne keskikorokkeelle "suojaan", ei riitä, että katsoo uudestaan oikealle ja olettaa, että kyllä se auto pysähtyy, koska olen jo astunut sille suojatielle. Eivät ne ihan oikeasti pysähdy. En voi ymmärtää tätä, jos se henkilö on astunut suojatielle tai jo seisoo sillä keskikorokkeella niin KYLLÄ SILLOIN PYSÄHDYTÄÄN perkele! Paitsi tänään, se idiootti, jota uhmasin ja astuin suojatielle. Pysähtyi sitten niiden valkoisten viivojen päälle ja oli kuitenkin kovaa vauhtia siitä liikkumassa. Jos olisin kuullut sen kuskin ajatukset, ne olisivat ihan varmana olleet jotain tyylillä "voisitko nyt pulsu koululainen astella vähän nopeampaan niitä viivoja pitkin kun minä en enää jaksa painaa tätä helkkarin jarrua!" Siis omg. Joku päivä vielä näytän sitä peukkua niille ja runsaasti... Eikä siinä mitään, minä sentäs pääsin kuin pääsinkin toiselle puolelle, mutta sitten siinä oli alakoululainen tulossa pyörällä, astui jo suojatien puolelle kun minäkin siinä vielä olin, niin tämä ääliöautoilija vaan tulee eteenpäin ja tekee sitten jonkun äkkijarrutuksen, että se poika ei jää alle. AAAAAA EIKÖ VOIDA KÄYTTÄÄ SILMIÄ, ei sekään mikään näkymätön ollut.

Mistä näitä idiootteja tulee? Mutta sanottakoon nyt vielä, että on olemassa myös niitä, jotka kiltisti aina yli päästävät ja ajoissa jarruttavat. Tällä hetkellä vaan mielessä on kaikki ne idiootit jotka ei niin tee.

Ja saisin mä tehtyä tästä postauksen myös toisesta näkökulmasta, siitä autoilijan näkökulmasta, voisin kertoa niistä idootti jalankulkijoista, joita myös tämän suojatienylittäjistä löytyy. Esim. se joka silloin vuosia sitten jäi kyseisessä risteyksessä auton alle. Anteeksi rage, mutta alko keittää lopullisesti.

Ja tässä minä ja minun toistaiseksi murtumattomat jalkani:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti