Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!
Haku Piparminttumerestä
2011-12-10
I have kissed honey lips
Iltaa. Mulla on ollut suhteellisen tylsä päivä ottaen huomioon, etten ole voinut facebookkittaa/olla näiden partiolaisten kanssa jotka viettää rajuja pikkujoulua tällähetkellä jossainpäin metsää. Okei, on niillä katto päällä kuitenkin. Koska olen tänään vain leiponut (vinkvink. >täältä< löytyy) minulla on ollut myös paljon aikaa miettiä syvällisyyksiä. Pihalle ei tee mieli katsoa, tiedätte sen varmaan sanomattakin. Mulle on ihan sama onko jouluna -1 vai -30, mutta mä haluan lunta. Tää huono fiilis ei auta mun lumenhehkutus-puheen tekemistä.
(Lukekaa seuraava teksti hymyillen, eikä vihaten :D) Puhutaan, että alkoholi ja huumeet on tosi vaarallisia ja niitä on kielletty ja ymsyms. Totesin sitten tänään että no hieno asia sinänsä, mutta kukaan ei ole koskaan ottanut huomioon näissä laissa että leipominen on myös aika pahaa huumetta. Jos sitä ei oo tehny pitkään aikaan olo on sellanen levoton ja pakko hypistellä kaikkee ja kurkistella kaappeihin epätoivosesti. Ja leipomisen seurauksethan on ihan yleisestikin tiedossa. Ihan kauheat. Miettikää nyt, sitten kun vimma on pahin, sitä vaan tekee kaikkee ja paljon ja huomaa pyöristyvänsä silmissä. Lisäks näitä sivuvaikutuksia on esimerkiksi sokerit, jotka tuhoo hampaa, rasvat jotka nostaa kolestrolia ja vaikka mitä ja hiiva joka turvottaa. Tää leipoja myös yleensä altistaa muut näille aineille tuputtamalla ottamaan lisää ja lastaamalla kaikkea toisten lautasille iso virne kasvoillaan. HYI että kuinka tämä on vielä edes sallittua.
Lisäksi leipojat altistuvat sienille hyvinkin usein. He haistelevat niitä (minäkin tänään moneen otteeseen) ja syövät niitä. Vähillä sienillä saa paljon aikaan. Lisäksi tällaisia välttämättömiä aineksia kuten sokereita ja rasvoja yritetään usein piilotella kaappien varjoissa (ainakin meillä isältä). Ne ovat siis aivan kuin laitonta tavaraa. Ja sitten kai te tiedätte senkin, kun mennään aina salaa mussuttamaan jotain jääkaappiin ja sen jälkeen todistusaineisto piilotetaan nopeasti.
Lisäksi Kaisan kanssa monesti kokeneena tiedämme, että leivoksissa ja leivonnaisissa on aina jotain erittäin hepuloivaksi tekevää. Usein makeaa syötyään löytää itsensä maasta nauramasta omille jutuillensa (ainakin minä)
Hope so luitte hymyillen ettekä WTF. Tuli nyt vimma vähän kirjoittaa tuollaista. Ps. Hihiii meillä on noita pähkinöitä joita Dumbon kaverilla on hatussa :D::DD
Tunnisteet:
joulu,
syvällisyydet,
taiteelliset tuotokset
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
NOI PÄHKINÄT<3 miten sulosia!
VastaaPoista-Kiia
jep:D<3
VastaaPoista