Ei oo ikinä tehnyt näin tiukkaa saada matkalaukku kiinni kuin mitä se tänä aamuna oli :D Tai edes saada sinne sullotuksia kaikkia tavaroita. Isä varmaan tässä kohtaa sanoisi, että eihän se ole lähellekään vielä täynnä, eikä paina paljon mitään, mutta mä en jaksa sulloa sinne enää yhtään mitään. Mun matkalaukku ei ole varmaan ikinä painanut myöskään yli viittätoista kiloa, joten saavutus sekin?
Vihaan lähtemistä. Kaikenlisäks, koska mulla on aikaa olla täällä vielä puoleenyöhön, pitäis keksiä jotain tekemistäkin, jotain sellaista mihin en enää tarvitse tavaroitani. Pian täytyy sanoa heipat myös tälle läppärille ja sulloa se tuonne reppuun. Ei ole kyllä mitään käsitystä, miten aijon saada tämän turvatarkastuksessa pihalle tuolta repusta :D, koska musta tuntuu, että reppukin tulee olemaan enemmän kuin täynnä tavaraa.
Eilen oli sateinen sää, ja olinkin hieman peukalo keskellä kämmentä miettimässä, että mitäs tässä nyt sitten tekisi. Istuin ikuisuuden Starbucksissa syömässä tonnikalaleipää aamiaiseksi samalla, kun odottelin sateen loppumista. Päädyin sitten Dhoby Ghautin metroasemalle ja hyppäsin NorthEastiin ja suunnaksi Harbour front. En tiedä miksi, teki vain mieli :D Koska sade oli laantunut, päätin tehdä vierailun Sentosalle, vaikka se ei alkuperäiseen suunnitelmaani kuulunutkaan. Ei minulla ollut mukana mitään pyyhkeitä tai uimapukuja, joten tyydyin vain kävelemään pitkin rantaa ja ottamaan kuvia. Ei niistä nyt ihan tuo etelän lämpö huou
miten huokua taipuu?! , mutta menkööt.
Joulu-tammikuun pitäisi ilmeisesti olla täällä joku sesonkiaika? Onhan täällä paljon turisteja, mutta olen kyllä melko rauhassa saanut olla monessa paikassa, tarkoitan, ettei ole tarvinnut jonotella
uuden vuoden metroa lukuunottamatta ja esim. toissapäivänä museossa mahtui hyvin seikkailemaan. Sentosakin huokui hiljaisuutta, tai sitten olen vain tuttunut näihin ihmisiin, enkä enää huomaa niitä missään? :D
Nyt minun pitäisi mennä kuluttamaan täältä saatuja kolikoita, joita on ihan kiitettävästi, en kyllä yhtään tiedä mihin aijon ne kuluttaa, kun mitään en ainakaan voi enää ostaa!? Kaikki oleelliset nähtävyydetkin on jo katsastettu. Ehkä menen vielä viimeisen kerran CoffeeBeaniin juomaan IceBlended Vanillan, tulee kyllä NIIN ikävä sitä :( Tai sitten annan nämä hilut sille metrotunnelin sokealle soittajalle. Tuntuu joka kerta niin hullun inhottavalta, myötätuntoiselta tai joltakin, kun se mies soitti siellä viimeeksi ja soittaa vieläkin. Uutena vuonna näin sen siellä iltapäivällä ja sitten vielä kahdelta yöllä kun tulin metrolla takaisin hotellille!?
Aika kamalaa kyllä palata kotiin :D Olen niin totaallisesti onnistunut unohtamaan kaiken koulunkäynnin, että voin jo kuvitella sen inhotuksen, joka mulle keskiviikkoiltana tulee. Kaikki on ihan varmasti hukassa ja läksyjä miljoonasti tekemättä ja arkeen pitäisi palata ja rytmi saada takaisin. Hyvin varmaan pyyhkii, kun jetlagkin on varmaan vallan mainio :D Sen lisäksi nukahdan varmaan heti kotiin päästyäni, koska silloin kello olisi täällä jo puolenyön, ja herään sitten luultavasti joskus aamuyöllä niitä läksyjä ahertamaan, mutta noh sen näkee sitten reilun vuorokauden päästä.
Odotin, että tuolta olisi tullut tuo hullu sade, kun kerrankin olin valmistautunut, mutta se päättikin kiertää Sentosan tuoden sinne vain puuskaisen tuulen. Olisin halunnut toiseen kaatosateeseen! :D
Ja tässä taas tätä "lomaromanssi" satoa :D. Valitsin vaatteet ihan vaan "mikä tuntuu mukavalta" -fiiliksellä, enkä ajatellut, että joku tarjoutuisi ottamaan kuvaa, joten pahoittelut tästä maajussilookista. Ilme ja eleet on taas luokkaa voi morjens, mutta ehkäpä nämä tällaiset kerran ikuistetut kuvat ovat juuri niitä parhaimpia, kun versioita on vain yksi. Ja uskokaa nyt vaan, että täällä on kilttejä ihmisiä jotka vain tarjoutuvat ottamaan kuvia. Hiphei! Jo toinen kuva täällä, joka ei ole epätoivonen yritys olla samaan aikaan kuvattavana ja kuvan ottajana, heh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti