Saakeli.
Äiti alkoi eilen valittamaan, kuinka hän kuolee häpeÄÄN, kun en osaa kirjoittaa tätä ihmeeLLISTÄ suomen kieltä ollenkaan ja hän elää nyt siinä uskossa, että en osaa kirjoittaa ja olen häpäissyt itseni ja kaiken. Kyllä minä osaan kirjoittaa. Voitte vaikka lukea minun äidinkielen tekstejäni, niissä hyvin harvoin virheet keskittyvät oikeinkirjoitukseen, pikemminkin pilkkuihin ja sanaVALINTOIHIN, ei niiden kirjoitusasuun.
Tiedän, että sydäMEEN kirjoitetaan yhdellä ÄMMÄLLÄ, ja että ihmeenlista on oikeasti ihmeellistä, ja häpeeseen on häpeään. Mutta tämä on mun blogi ja täällä en ole äidinkielentunnilla, vaan puhun puhekieltä ja olkoot sitten vaikka kuinka metsikössä, niin minähän puhun sitä. Miksi savolaisille ei valiteta jos he kirjoittavat sitä helkkarin möngerrystään, mutta mulle valitetaan jos puhun edes sinnepäin suomea. Ärsyttävää homoilua.
SYDÄMMENI on vihainen. Miksei missään saa olla oma itsensä :( Jos blogissakin pitää nähdä kurpan ja eriksonin (kirjotin ton nyt tahallaan väärin, ettei se vahingossa löydä tänne) naama raivoamassa kuinka kirjoitan jotain väärin niin saakeli tämä blogi loppuu sitten siihen pisteeseen ja itse aloitan loppuelämän mykkäkoulun.
Ja tämä ei ole edes pahimmasta päästä. Kuunnelkaa joskus edes huvikseni miten puhun, jos sitä ette vielä ole tehneet. Se jos joku menee pusikkoon ja lujaa. Puhun ihan äärettömän nopeasti :D Ja ihan äärettömän pieleen. Jos nyt niin voi sanoa.
Että jos jonkun silmät eivät yksinkertaisesti kestä näitä kirjoitusvirheitäni niin menkööt sitten lukemaan Helsingin Sanomien sivuja, josta varmasti löytyy oikeinkirjoitettua tekstiä jossa on jotain asiaakin, sillä sitä ei löydy täältä. Pahoittelen mitä syvimmin, mutta elämä on raakaa. Deal with it.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti