Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2011-11-02

Ystäväni yksinäisyys

Gudaa. (Äiti tuli tähän pätemään, etten osaa edes kirjoittaa hyvää päivää... Luulisi, että siinä on jo ihan tarpeeksi, kun Pekkis tulee taputteleen mua päähän ja sanoo, että ei auta mua koska unelmakoulussani ei lueta ruotsia... :D huoh)Turhaa taas pölisen kun ei näitä kuvattomia postauksia kukaan lue. On vain tunne, että on pakko ilmoittaa itsestäni. (Kysymys kuuluu miksi?)

Tehtiin tänään koulussa mahtava reissu Pirkkahalliin. Viihdyttiin siellä huimat 20 minuuttia, jonka jälkeen mulla, Iiriksellä, Oskarilla ja Kaisalla meni hermo ja päätettiin lähteä bussilla takaisin kohti kaupunkia. Mä ja Iiris jäätiin vielä kaupungille, ite ostin sormikkaat mun joululahjapakettiin (josta olisin voinut kyllä tehdä postauksen kuolleeseen blogiini, en tiedä miksen tehnyt :D) ja muuten sitten vaan tapettiin aikaa, kun Iiris odotteli, että pääsis äitinsä kanssa shoppaileen. Eipä tässä päivässä mtn, säästyimpä ainakin kuntotestiltä, aijai :D

Pääni lyö tyhjää. Haluaisin kirjoittaa vaikka mitä, mutta kun ajatukset kulkee sellaisen päänsisäisen suodattimen läpi, kaikki ajatukset jää siihen. Ei tänne voi kirjottaa mistään mitään. Siispä; päiväkirja, täältä tullaan :D (kohta jo neljännen vuoden puolelle menossa, eikö ne sivut koskaan lopu?)

Musiikintunnit on oikeastaan sellainen elämän viisaustunti aina kerran viikossa. Siellä oppii aina vaikka mitä ja on kaiken lisäks hauskaakin. Tollasia oppiaineita pitäis olla enemmäkin. Mä en voi kuunnella enää Wiskaria ja nyt arvostan Idolssia vieläkin vähemmän :D Lisäks odotan jo innolla ensjaksoo, koska silloin on joulu ja on kivaa jos me soitetaan joululauluja joskus. Rakastan niitä. Ne on kaikki ihania. Oon soittanu joka joulu kutosesta asti Joulupukki matkaan jo käy:tä, enkä vieläkään osaa niitä kummallisia sointuja, mitä mietittiin kutosella Sannan kanssa (opettajan) ihan himo pitkään :D Yhyy, missä olet joulu. Toisaalta sitä rakastaa, mutta siinä on niin paljon kaikkee ärsyttävää. Esim. lahjat. Mutta takaisin musiikkiin. Tai oikeastaan kuvikseen, miks sen pitää olla pakollista?

Maailma delaa.

Menen lukemaan.

Eikun nukkumaan.

Huoh.

Koska on viikonloppu?

Tahdon muuttaa majaan. (Äiti hienoa että ymmärrät)

2 kommenttia:

  1. Aaaaa ihana kuulla susta välillä! ♥ ja kyllä mä luen näitä kuvattomiakin postauksia;)

    VastaaPoista
  2. :D hihiiii :) nää ärsyttää kyllä mua itteenikin, mut mun mielestä weheartit on sama kun kuvaton postaus (omalla kohdallani :D)

    VastaaPoista