Ja homot, minä kirjoitan nyt vähän lisää. Suoritin siis viimeviikonloppuna kirjahyllyinventaarion ja deletoin muutamia kirjoja varastoon ja pyyhin pölyt, järjestin koulukirjat jne. Postauksen kuvat on siis yhdestä mahtavasti käsityökirjasta jonka omistan. (Näitä olisi tarkoitus alkaa väsätä joku kaunis päivä). Nämä otukset on ihan huippuja ja voi awww. Noiden katseet on niin ihania! + että kuvakoko on taas hieman suurempi. What do you like?
Jos jostain joutuu kärsimään, niin minä joudun kärsimään äitini työstä. Mulle soittaa päivässä vähintään kaks kertaa jotkut puhelinmyyjät (jostain hemmetin Elisasta tai milloin mistäkin). Oikeesti arvostan sitä työtä varmaan vähiten maailmassa, koska kaiken huipuks kun vastaan jollekkin niistä, ne kysyy mun äitiäni eikä edes mua. Vammasinta tästä tekee sen, että koska osallistun kuitenkin kilpailuihin omalla numerollani, en voi koskaan tietää onko se salaperäinen soittaja kenties jostain voittamastani kilpailusta vai jostain täysin turhasta liittymästä. Elikkä siis en voi automaattisesti lyödä luuria korvaan kaikille randomeille. Ja tästä muodostuu tapa, että kohta en vastaa edes kaikille normaaleille ihmisille. Että ottakaa tästä nyt selvää. Tekis mieli vaan kirota jokaiselle puhelin myyjälle että ETTE KUITENKAAN MYY MULLE MTN OON ALAIKÄNEN!!!!. Ja sit luuri korvaan.
Tää kouluviikko on ollu aika rento tai sellanen. No okei, en nyt sanois et rento, mut kuitenkin sellanen mukavainen. Ainahan nää on viikot ennen koeviikkoo on kivoja, mut auta armias sitten kun se koeviikko iskee. No funny anymore. Tiistaina meillä oli äikässä puheet. Ne meni ihan hyvin kun se ei ollu pitkä vaan sellainen mukavan sopiva. Tosin äikänope pamautti silloin että meidän pitää mennä leffaan. Mua vitutti silloin ihan himona mutta onneks oli superpäivä, eikä mulla mtn tekemistä ja kaupasta sai pätkiksiä<3 :D
Mua pelottaa tosissaan se, aijonko läpästä bilsaa, koska en todellakaan ymmärrä sanaakaan koko asiasta ja ei huhhu. Oon taas jaaritellu ihan liikaa, mutta pakko sitä on johonkin purkaa ajatuksiaan kun kaverini on nykyään niin kouluhikareita etten näe heitä vapaa-ajallani. Äiti laitto mulle tnä verhon pitkästä aikaa. Ompa huoneeni nyt kummallisen näköinen. Kokeilen tässä postauksessa muuten ajastinta, hopeso it works.
Joo no siis kaikkihan tietää nää mun korvikset, mut halusin vaan tulla kertoon et sain ton alemman ruston jotenkin mätiin ja vuotaan verta yms, joten vaihdoin siihen renkaan. Heti näyttää paremmalta, toivonkin et se nyt paranee normiks tolla renkaalla. Sama vika oli vähän tossa ylemmässä ja se on nyt ihan normaali, joten normaalisuutta sopii toivoa myös tolta alemmalta. Muistin muuten pitkästä aikaa laittaa kaikkiin reikiin korut :DD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti