1. Lukion väittelykilpailussa oli aiheena hymiöt ja niiden turhuus. Mä aloin ihan tosissani miettimään tota asiaa ja tulin siihen lopputulokseen, että voisimpa pitää hymiöttömän viikon täällä blogissani. Alkaen huomenna, ja kestäen Itsenäisyyspäivään. En tie miten tulee onnistuun, Mun tekstistä meinaan tulee jotenkin tosi köyhää ja sellasta väärinymmärrettävää ilman niitä :D
2. Aloitin tänään elämäni tappojakson. Tämän rinnalla se äikän puhe, joka kesti 2min, tuntuu pikkujutulta. Enkun tunnilla sen lisäksi että Tuukkanen oli laittanut paikat valmiiksi se kertoi että meillä on PUHEET. Kuolen. Puheet. Jos joku tietää, missä aihealueessa on helppo sanasto ja ääntämys, otan sen tällä sekunnilla aiheekseni.
Bilsassa Hiisari oli suorastaan raivona, kun lukion vaikein kurssi (josta on vielä 2 koetta! >::O) käydään liian nopeesti ja huoh. Mä tuun niin jäämään tolle kurssille :D Päivän positiivisuus oli, että ruotsista 9½! Jag tycker om det (vai miten se meni). Musiikissa kujailin yksin ihan olan takaa. Järkytyin myös ihan mukavasti kun tehtäväksi tulee kurssilla pitää 15min esitelmä. Oh my gosh.... Siis mistä hemmetin artistista aijon pölistä 15min???! En mistään. Kaikista kiinnostavista ei oo mitään sanottavaa.
Matikan tunnilla tehtävässä 1 ilmeeni näytti tältä O____O. Lisäks osuin kunnon hikariryhmään missä on suorastaan kuolemanhiljaista, kukaan ei sano sanaakaan, kaikki vaan laskee hiljaa laskuja. Se on oikeesti karmivaa. I'm so dead. Kun on 22.12 klo 10:00 mulla on kivaa. Silloin on loma.
3. Oon tuijottanut koko illan telkkaria. Oikeesti, Serranoakin on tänään mennyt ihan kiitettävästi. Mä vaan rakastan Santia, se on ihan paras näyttelijä, sen ilmeet ja eleet ja kaikki. Paras se on silloin kun sitä ei kuvata pääosassa vaan se siinä vieressä nyökytttelee päätään xDD Kieltäydyin Kaisan ja Elinan seurastakin kun mä halusin tälläsen löysäilyillan with TV. Nyt mä aattelin mennä peseen hampaat, nostelemaan hieman painoja (melkein ainakin :D) Sitten syvennyn kirjaan, koska Kurpalta oli tullut vihainen (ok ei vihainen :D) viesti wilmaan. Ja ainiin, koska opettajat vois alkaa laittaa numeroita wilmaan?!
Illanjatkot.
Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti