Avioliittosimulaattori esimerkiksi

kirjoitettu sunnuntaina 3.5

Mulla on neljättä päivää päässäni vapuksi tekemäni letit. En jaksa ottaa niitä pois, koska mun tukka ei vieläkään näytä likaiselta ja mikä aamun helppous, kun ei tarvitse miettiä hiuksia. Toisaalta toivottavasti kukaan ei myöskään tuijota näitä lähietäisyydeltä, koska mikroskooppisella tarkastelulla hiuslakan määrä on järkyttävä.

Aamulla tajusin, että toisin kuin olin luullut, blogger seuraa yhä mun omia sivunkatselujani. Se käytännössä siis tarkoittaa, että koska itse vierailen suunnilleen sata kertaa päivässä blogissani, mulla ei oikeasti ole yhtäkään lukijaa :D So sad. Enkä myöskään jostain pirullisesta syystä saa sitä muutettua. En tiedä mikä tämän Safarin ongelma on olevinaan.

Onnistuin jotenkin täysin käsittämättömästä syystä X tappamaan mun istutetut syötävät kasvit. Kesäkurpitsa makaa pitkin pituuttaan chilin kanssa, pari tomaattia on vielä voimissaan, mutta muuten aika huonolta näyttää. Minusta ei siis ole tulossa hortonomia, joten tyydyn silittelemään pääsiäisestä asti olleita pajunkissoja, jotka eivät onneksi ole osoittaneet nuutumisen merkkejä.

*   *   *

Puhuin vähän aika sitten, että täytyy ryhdistäytyä kirjojen lukemisessa. Sain luettua loppuun Avioliittosimulaattorin. Se on kirja, jonka luin silkasta mielenkiinnosta isäni arvostelujen johdosta. Jos yhtään teatterikesää seuraatte ylipäätään, saatatte tietää, että tämä kyseinen Avioliittosimulaattori on tulossa Pyynikin kesäteatteriin - nyt jo lähes loppuunmyydyillä näytöksillä. Kesäteatterit on parhautta, esimerkiksi se Kesä 85 Pyynikillä, aijai tykkäsin. Näytöstä mainostetaan hulvattoman hauskana komediana. Isä luki kirjan ensimmäisenä meidän perheestä ja manasi joka ilta, ettei ole nauranut kertaakaan, eikä siten ymmärtänyt, miten kyseisestä teoksesta voitaisiin tehdä hauska kesäteatteri muuttamatta itse kirjaa radikaalisti.

Tottakai tällaisesta sitten kiinnostuu ja muutamassa päivässä olin lukenut koko kirjan itsekin. Minun mielestäni siellä oli kyllä muutamia hauskoja kohtia, jotka eivät kyllä välttämättä isälleni auennut, jotenkin enemmän ne olivat oman ikäluokkani ymmärrettävissä, jotain englanninkielisiä lauseita esimerkiksi. Kokonaisuutena tykkäsin kyllä kirjasta, se oli ajoittain jopa surumielinen :(, vaikka yleisesti ehkä enemmän hyvänmielenkirja. Mutta täytyy kyllä olla isän kanssa samaa mieltä, että miten ihmeessä siitä tehdään kesäteatteri. Jos olette lukeneet 50 shades of Greyn, tiedätte, että suuri osa kirjan "hienoutta" on Anan omat ajatukset, jotka naurattavat ja ovat nyt vaan niin hienosti kirjoitettu. Leffassa niitä ei tietenkään saatu esille ja leffa kärsi, tai siis muuttui lähinnä "On tuo Christian kuuma" ajatteluksi :D. Tässä simulaattorissa on sama ongelma. Kaikki tapahtuu päähenkilön ajatuksissa mikä kirjassa toimii mainiosti, joten vähän kyllä mietin, miten siitä voi saada hulvattoman teatteriesityksen, tai miten sillä välitetään katsojalle kirjan tunnelma. Onhan siinä niitä murteiden sekoittumista, mutta onko nekään nyt loppupeleissä niin hauskoja asioita? Pakko ehkä mennä katsomaan se esitys :D

Ja en tiedä, miksi kirjoitin kirjakielellä kaiken tämän.

Ja en viikonloppuna saanut aikaiseksi spagaatin edistymiskuvia, koska mun jalat oli kutakuinkin jumissa :D Koitan nyt alkuviikosta saada jotain kuvia, vaikka edistystä ei ole tapahtunut oikein nimeksikään.