Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2013-12-10

Jouluna taas lapsi olla saan?

Me puhuttiin eilen facebookissa joululahjoista, tai oikeastaan mietittiin, mitä Kiia haluaa toivoa joululahjaksi :D Kuten ehkä jo mainittu, mä en aijo toivoa mitään erityistä, tai vaikka aikoisinkin, niin mua ei haittaa jos en saisi mitään.

Koska mä en tarvitse mitään. Mulla on suunnilleen kaikki, mitä nyt tällä hetkellä tarvitsen selviytyäkseni :D Tosin tarvitseminen on kyllä hyvin moniulotteinen käsite, aina tarvitsee jotain. Esim. toppahousut tai vaikka kynsihoidon. Tai vaikka uuden pienemmän kameran ton järkkärin seuraksi :D... Okei kaikki nuo ovat vaan niitä lisähyödykkeitä joiden avulla elämä on helpompaa, mutta ilman niitäkin pärjää. Näin joulun kynnyksellä sitä kyllä aina toivoisi olevansa ylisuosittu bloggaaja, jolle lähetetään kaikki maailman vaatteet, kosmetiikka ja elektroniikkavehkeet ihan vaan koska mainostus, ei tarvitsisi sen ansiosta ikinä miettiä mitä pyytää yhtenä päivänä vuodessa, kun kaikki kiikutettaisiin kuitenkin ovelle vain sormia napsauttamalla.

Mutta jos nyt niihin mun "toiveisiin", jotka on melko yksipuolisia ja ennalta-arvattavia.

Mulle joulu on yhä edelleen sellainen lapsenomainen juhla, tarkoitan siis, että silloin saa luvalla olla lapsi. Leikkiä leluilla ja pomppia ilosta kun tonttu tuo lahjasäkin oven taakse. Mun barbie -vaihe on kuitenkin mennyt jo ohi, tilalle on tullut lautapelit, kaikki muutkin pelit, palapelit ja legot. Haluaisin ihan oikeasti sen lego paloaseman enemmän kun yhtäkään palapeliä tai lautapeliä. Koska mä tiedän, että legoilla voi leikkiä yksin. Kuinka siistiä oliskaan leikkiä sillä legopääpaloasemalla, tai edes sillä pelkällä paloasemalla. Tänään kun oltiin isän kanssa Prismassa, kuolasin niitä about 391 kerran, isä vaan totes, ettei se ymmärrä mitään mitä hölisen, kun käytin termejä "iskä WAU kato tossa on pääpaloasema ja toi legoukko voi laskeutua tota juttua pitkin ja wow mikä auto tossa on, niin hieno toi toimisto!!" :D Mutta mä tiedän että vanhempani eivät enää kannusta minua siihen :D Liian poikamaistako? Mun mielestä legoista ei kasva ulos ikinä.

No kuitenkin. Mun joululahjalautapelilistalta löytyy tänä vuonna niin uutta kuin vanhaakin. Olen vähän untuvikko tossa Bohnanzassa, mutta aina kun sitä ollaan Elinalla tai Emmalla pelattu, mulla on ollu hauskaa. Vaikka oonkin tosi huono siinä. Sopis siis meidän perheelle hyvin kun kukaan ei osaa sitä, hehe. Mun tekis mieli oppia se taas pitkän ajan jälkeen uudestaan. Jos pukki ei tuo tuota, kai joku voi pelata silti tota mun kanssa? Ainakin ne pavut on söpöjä.
No sitten toisena vanha kunnon Trivial Pursuit, ei vaadi mitään älyllisiä tajuamislahjoja laittaa niitä pitsanpaloja sinne kiekkoon, varsinkaan kun pääasia on vaan, että osaa vastata kysymyksiin. Meillä oli toi joskus vuonna nolla mun kaapissani, silloin kun mulla oli vielä keittiö huoneessani. Eli tosi kauan sitten... Olin silloin ihan liian nuori ja ne kysymykset oli ehkä 70-luvulta? :D Eivaan en mä tiedä minkä vuoden versio se oli. Mutta eikö niin, että äiti ja isäkin osais pelata tätä? Epäilen, että ne jopa voittais mut, sen verran kyllä oon kujalla tollasista yleissivistävistä kysymyksistä. Tässä karttuis samalla yleistietokin. VINKVINK pukki!
Kolmas mitä oon kuolannu kaupoissa on toi 2013 aikuistenpeli Qin. Aiheena on siis joku before kristus Kiina ja pelin perusidea on tietääkseni vallata alueita jne. Tälleen ennakkoluuloisesti tulee vähä mieleen Carcassonne, mutta ei siinä mitään vikaa sekin peli on himohyvä! Kuvauksessa sanotaan, että helpot ohjeet kaikki voi oppia ja pelin kokonaiskesto on jotain vaivaset 30 minuuttia?! Toi vois olla tosi jännä, erilainen. Oikeestaan mulle kävis mikä tahansa näistä, tai mikä tahansa lautapeleistä Afrikan tähteä lukuunottamatta koska ne on jotain ihan parasta.

Ja sitten noina muina härpäkkeinä olis palapelejä, samalla idealla kun legot. Jos yhteisöllisyys ei huvita, niin kyllä mä voin yksin niitä legoja tai palapelejä vääntää. Miten vaan :D

Jos siis Pukki mua jollain haluaa muistaa. Suklaatakaan en kiellä, vaikka mieli tekis. Tai kiharrinta, tai sitä että Pukki tulee mun kanssa kauppaan ja toimii lompsana kun ostan sitä kiharrinta. Tai rahakin käy. Mutta ensisijaisesti kuvan tuotteet.

 Tulipa vammanen postaus :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti