Ompa täällä Suomessa vihreää. Tai no olihan täällä jo ennenkuin lähdettiin, mutta nyt se jotenkin oikein iski vasten kasvoja. Täällä todella on vihreää, kun on edellisen viikon tuijottanut kuivaakin kuivempaa maastoa täynnä hiekkaa. Kaisan kanssa hengailtiin lauantaina ja otettiin muutamia kuvia. Otettiin myös Kaisasta, mutta jos nyt ensin nämä mun kuvat... :D Niistä Evan kuvista innostuneena halusin kokeilla pääsenkö itse vielä siltaan. Noh, pääsin, mutta ei se kovin hehkeältä näytä ainakaan tuolla lörppypaidalla :D (mikä muuten on uusi, suoraan Rethymnonin kiinalaisesta kaupasta, tykkään) Lisäks päällä on noi uudet sortsit H&M:stä, jotka on tosi mukavat.
Mulla tulee koko ajan mieleen kun katon näitä kuvia toi että "ruoho on vihreämpää aidan takana". Se on ihan vammanen sanonta jotenkin, vaikka siinä on ihan tasan tarkkaan selvä sanoma ja mä jopa ymmärrän sen. Mutta kun ei ruoho oikeesti ees ole vihreämpää aidan takana. Hullua ajatella noin, Tai no kai se riippuu missä ilmansuunnassa se aita on. Vois sitä joskus olla tyytyväinen elämäänsä siellä missä on nyt ja piste. Eikai kaiken tarvi olla aina täydellisesti? Se olis kyllä todella ärsyttävää jos kaikki ois täydellisesti, ei ois mitään mistä valittaa, kaikki olis liian hyvin. Se ei olis kunnon elämää. Hanna selittää. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti