Will we ever find the answer?

 Tässä parin päivän aikana on ehtinyt tapahtua jos jonkinmoisia asioita, tuntuu, että aikaa olisi mennyt paljon kauemmin, mutta ei, niin paljon asiaa niin pienessä ajassa. Enemmän on kyllä saanut olla onneksi olla onnellinen toisten puolesta, mikä on hyvin mukavaa näin vaihteeksi. Facebook alkaa olla kutakuinkin täynnä opintopolusta otetuista screenshoteista.

Kun kolme ystävää vihdoin pääsivät sisään unelmiensa kouluun vuodatettuaan ensin kyyneleitä ja muutenkin käyttäneet ihan järkyttävästi aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen, niin kyllä siinä tekee vähän väkisinkin mieli taputtaa olkapäälle ja tyyliin kätellä. Varsinkin kun ne koulut ei ole mitään lähihoitajakouluja (ei minään dissauksena kellekään lähihoitajaopiskelijalle, vaan jutun pointti oli, että kun tietää miten vaikea kyseisiin kouluihin on päästä, niin sitä suuremalla syyllä tekee mieli kätellä :D) vaan lääkiksiä ja psykologiaa jne.

Mistä päästäänkin aiheeseen, että ei jumankekka mikä idea tässä on, että mun tulokset tulee VASTA perjantaina. Tai no siis, siellä on lukenut koko kesäkuun, että tiedot tulee 3.7 sähköpostiin. Ja vissiin jossain mun lapussakin lukee niin, mutta nyt kun kävin katsomassa, niin sielä lukee, että tulee viimeistään. Että ota nyt tästä selvää. Oon kyllä melko varma, että perjantaihin asti saa odotella, koska Turku on tosi böndelä.

Mä olen hokenut koko ajan, etten halua tietää, eikä mua kiinnosta. No, kyllä mua oikeasti kiinnostaa, mutta tietää en vieläkään haluaisi. Koska sitten pitää tehdä valintoja. En haluaisi tehdä opiskeluun liittyviä valintoja. Haluaisin muuttaa isän yksiöön keskustaan ja käydä Nesteellä töissä. Ainahan sitä varoteltiin, että älkää pitäkö välivuotta, kun sille tielle jäätte. En mä halua tulevaisuuttani olla Nesteellä, mutta kuinka paljon helpompaa olisi vaan asua omassa kodissa ja elää sitä arkea. Vihaan sitä, kun opiskelut seuraa perässä jokaisena viikonloppuna ja arki-iltana. Vaikka se opiskelu olisi tyyliin alle neljä vuotta. Rakastan, kun töissä ollessa sun vapaapäivät on todella vapaapäiviä. Ei hermoja raastavia.

Toisaalta mua ei kyllä myöskään yhtään stressaa mikään. Toisaalta toivon, etten edes pääsisi sinne opiskelemaan, koska mulla on niin miljoona plan B:tä päässäni valmiina. On niin paljon asioita joita haluaisin. Kun vaan saisin kaikki tutkinnot kerralla hommattua :D Mutta joo. Kerron aiheesta sitten enemmän kun on enemmän jotain sanottavaa.

 Olin tänään niin iloinen, kun alkoi ukkostaa! Oon odottanut sitä koko kesän, mun mielestä ukkosessa on jotain niin siistiä. Istuin portailla ja tuijotin sitä kaatosadetta, katselin salamoita ja nautin jyrinästä.  Käytiin Lidlissä ja ostin palkkapäivän kunniaks viis pilttiä ja vissyä. Vähän olin kyllä tuhlaavaisella tuulella.

Voisin myös pestä jalat joku päivä. Ja lakata varpaankynnetkin, ehkä myös pestä kynnenaluset ja hioa jalkapohjat. Mun jalat ei siis tosiaan oo likaiset, vaan toi helmikuinen rusketus on alkanut rakoilla aika pahasti ja se lähtis pois ihan vaan jos saunassa vähän hinkkaisin. Kai sitä vaan lykkää viikosta toiseen, kun haluais säästää rusketuksen edes jalkapöydissä, jossei muualla... Ainiin kynsilakatkin isovarpaissa on muuten helmikuulta, thaimaalaisesta pedikyyristä.