Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2015-06-07

I could hurt someone like me, out of spite or jealousy

 
En lupaa enää mitään ikinä täällä blogissa. Heli vihjaisi viesteillä, että olit kuulemma alkuviikosta kertomasta viikonlopusta. Joo. Taidan olla vähän mies. En osaa tehdä montaa asiaa samaan aikaan, tässä tapauksessa töitä ja bloggausta. Mutta no, mites ne viime heinäkuun huimat neljä postausta. Kertoo ehkä jotain tästä :D Eli siis en enää ikinä lupaa yhtään mitään, katselkaa kun katselette ja älkää kun ette.

Avattuani ensin Nesteen enemmän ja vähemmän onnistuneesti, mitä nyt pullat meni päin persettä, ja rynnittyä minuutilleen kello kaksi pukuhuoneeseen työvuoroni päätyttyä muutuin salamaniskussa rasvankäryisestä pepsodenttipentistä vähän fiksumman näköiseksi juhlavieraaksi. Tukalle ei ollut kyllä aikaa tehdä mitään, eikä oikein meikillekään, mutta mitä pienistä!

Oltiin siis Mamin syntymäpäivillä päiväkahveilla. Mukava parin päivän vapaiden aloitus. Kakut oli kyllä taas niin hyvää, että maha kävelee meikäläistä metrin edellä. Meerin kanssa räpsittiin myös vähän kuvia!

Ei oo nää Suomen kesäsäät tehny kyl meikäläiselle hyvää, sillä tälläkin hetkellä nenä tuppaa vuotamaan. Taidan keittää kupillisen teetä ja tuijottaa vielä yhden Suits -jakson lämpöisesti peiton alla. Mä kyllä niin lähden johonkin elokuussa, jos siellä enää mitään etelänmatkaa on jäljellä, vaikka kuinka Ellulle väitin, että kaikki ylimääränen palkka menee säästötilille. Jotkut tietää ja jotkut ei, kuinka oon kaveriporukan "juutalainen". Väitteessä on ehkä oikeesti perää, koska mun päänsisässä on sellanen tietty asetus, että vaan tietty summa rahaa (tuhansissa) on sopiva määrä säästöjä (tässä elämänvaiheessa). Kyllä mä elän, enkä todellakaan sinne säästöön joka penniä laita (kun en edes kokoaikaisessa palkkatyössä ole), ja olisihan se tavoite nyt tottakai täyttynyt ajat sitten ilman näitä reppureissuja ja Karibian matkoja. Mutta ehkä se jutun juju piileekin siinä, että välillä sitä rahaa käyttää ja välillä taas "täyttelee akkuja". Miestä lie vanhemmilta opittua tämä :D Mutta niinkuin pääsääntöisesti raha käytetään ruokaan, vuokraan, matkoihin ja säästöihin. Vaatteet nyt varmaan kestää vielä kymmenen vuotta, ja toisaalta niitä voi ostella sitten matkoilta.

#avautuminen.

ps. Jos teillä on jotain juttuja mistä haluaisitte tietää lisää tai muuten vaan haluaisitte, että postaisin jostain tietystä, niin olkaa kilttejä ja kertokaa, koska muuten nää jutut menee taas koko kesän jossain "Kuinka paistoin pullat perseelleen Nesteellä".

1 kommentti:

  1. ihania kuvia!!!!!!! <3 (mä kyllä kerron postausideoita heti kun keksin niitä!)

    ps. nesteen pullat on just jees

    VastaaPoista