Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2015-06-05

Kesäkurpitsaa pihalle ja voileipäkakkua vatsalaukkuun

Mennäänpä sitten tällä(kin) kertaa ruokakuvilla!

Tuli eilen törkeä himo voileipäkakkua, kun tuijotin kaupassa paahtoleipäpakettia. Kaikenlaisesta ne himotkin lähtee näköjään liikkeelle. Ei mulla mitään ohjetta taas kerran ollut, joten päästä vedettiin. Alempaan kerrokseen tuli puolikas savukinkkuköntistä, noin puoli desiä purjosilppua, noin puolikas suippopaprika, noin puoli purkkia ranskankermaa ja 3/4 pakettia pippurituorejuustoa. Ylempään pistin n. 250g katkarapuja vähän pienemmäksi pilkottuna, puoli purkkia ranskankermaa, liraus sitruunamehua, 200g yrttituorejuustoa ja tilliä.

Muistaakseni. Ja perkuleen hyvää on kyllä. Nimimerkillä vedin sitä tänään aamupalaksi ja iltapaksi ja muuta ruokaa en sitten syönytkään :D Myös äidille ja isälle on näyttänyt maistuvan, kun jäljellä on enää aika olematon varjo koko kakusta. Vaikka äiti aluksi väittikin, ettei kinkkua ja katkarapua sovi seikoittaa. Pyhpah. Koko on 3x1, eli jos johonkin isompiin juhliin tekisin, niin sinne sitten varmaan 3x2 kokoluokan, ehkä.

Toissapäivänä olin sitten puolestaan Ellulla kakkumätöillä, limemarenkipiirakkaa. NAM! Kunnia kakusta menee siis täysin Ellulle, mutta oli sen verran hyvää, että pitäähän sitä nyt vähän mainostaa.

Kaikista vähiten tällä hetkellä tuntuu perjantailta. Menin tänään kahden päivän vapaiden jälkeen töihin, joten tässähän elellään vähän niinkuin maanantaita. Tämä on se huono puoli näissä viikonympäriämpäri-työvuoroissa :D Tai no huono puoli ja huono puoli, onko niillä viikonpäivillä nyt ylipäätään mitään merkitystä kesällä?

Tänäänkin oli jo ihan mukiinmenevä kesäsää. Ainakin sain taas mojovat olkainrajat (joita yleensä yritän vältellä viimeiseen asti) istuessani pihalla kirjaa lukien. Istutin myös meidän kesäkurpitsat pihalle, kääk. Vähän pelottaa miten ne raukat selviää tästä tuulisestä ja epävakaisesta suomen kesäsäästä. Onneksi ne on kuitenkin liikuteltavassa astiassa, niin pääsevät yöksi aina majaan. Ja onhan mulla vielä kolme varakappaletta! Chilitkin kasvaa hienosti, samoin tomaatit ja muutamasta auringonkukastakin on hyvin luultavasti kehittymässä oikein valioyksilöitä. Maissien kohtalosta en tiedä, eikä oikein kiinnostkaan, sillä ne ovat loppupeleissä Ullan, ei minun.

1 kommentti:

  1. Kyllä kakut komeilta näyttivät ja uskon ,että olivat maukkaita.Öitä Mami PS olet aika mestari.

    VastaaPoista