Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2014-03-10

Ensimmäinen päivän asu - WHOAAAT?

Maailma muuttuu. Saanko esitellä: blogihistoriani viralliset ensimmäiset asukuvat :D Vähän epäuskoista kyllä, että minä mietin mitä puen päälleni, jotta se näyttäisi asukuvissa kivalle, wtf.

Koska lukuloma ja kaikkea, ei kukaan kaveri halunnut lähteä eilen kuvaamaan, vaikka sää oli mitä mainioin. Ihanan kuivat tiet ja täysi kevätolo. Paitsi että ensiviikolla kylmenee, hohoo JES! Ei sitten kaverin puutteessa auttanut muuta kun pyytää äitiä avuksi, meillä on kyllä yleensä ihan hauskaa kuvaushetkillämme, vaikka äiti ei edelleenkään ymmärrä, kuinka monta kuvaa tarvitsee ottaa, jotta edes yksi onnistuu. Jaksoin jopa kihartaa hiukset mikä oli melkoinen 10 minuutin ponnistus - tosin tuuli sekoitti ne melko nopeasti pihalle päästyämme :D

Tänään oli äikän essee. En ole varmaan ikinä tehnyt omasta mielestäni niin huonoa esseetä kuin tänään. Aiheet oli itseasiassa tosi kivoja ja monipuolisia, ainoa ongelma oli valita aihe, josta riittäisi juttua neljäksi sivuksi. Valikoin aiheen koskien kielten opiskelua, koska en tiedä, olisin varmaan voinut valita paremminkin. Mutta siitä tuli niin sekava. Koko ajan teki mieli analysoida, kuinka joku on voinut kirjoittaa niin huonon kolumnin. Enkä minä etukäteen todellakaan ajatellut kirjoittavani aineistoesseetä, varmasti taas referoin pelkkää tekstiä enkä käyttänyt sitä innoituksenlähteenä omalle tekstilleni. Äh. No sen näkee sitten joskus mitä tulee. Fiilikset jäi silti vähän sinne miinuksen puolelle.

Ylihuomenna on kemian koe. Se on varmasti se kamalin kaikista. Kun se on ohi, minusta tuntuu varmasti, että kirjoitukset ovat ohi :D Se on periaatteessa ainoa luettava aineeni nyt keväällä. Tai aine, jota olen lukenut. En lukenut äikkää yhtään, enkkua olen silmäillyt kieliopista ja matikan olen jättänyt suurimmaksi osaksi tulevalle viikonlopulle. Eli siis kaikki mitä olen tehnyt lukulomalla = lukenut kemiaa?! Ja nyt olen ehkä sillä tasolla, että olen sisäistänyt kaikki aiheet ja saanut jokaisesta pienen jujun päähäni. Ylihuomenna ne kaikki pitäisi taitaa ulkomuistista?! Ei auta kun toivoa, että olen lukenut edes jotakin tärkeitä asioita ja että kokeesta on helppoa napata irtopisteitä. Mitkään huimat tavoitteet mulla ei edes kemian suhteen ole. Koska se on tosi vaikeaa. Ja en pitänyt yhtään siitä, miten meille koko lukio kemiaa opetettiin. Ei riitä sormet ja varpaat laskemaan, kuinka monta täysin tuntematonta juttua on tullut löydettyä tässä lukuloman aikana. Niitä on varmasti tuhansia. Huomenna on aika viimehetken tärpeille ja se on sitten siinä, kemian arvosanani on sinetöity.

2 kommenttia:

  1. Ihanat vaatteet, lisää vaan asukuvia!:) Ja tsemiä huomiselle, mulla on ihan samat tuntemukset yh:n kanssa :D

    VastaaPoista
  2. IHANIA KUVIA! asukuvat on kivoja ja sun äiti on kyl tosi hyvä kuvaamaan! :-) toi eka kuva on mun ehdoton lemppari, ihan on profiilikuva-ainesta naamakirjan puolellE! tsemppii kokeeseen!

    VastaaPoista