Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2012-02-16

Kasvoilla tuhat murhetta, huulilla katkeruutta

 Mä pahottelen nyt oikeesti että nää kaikki kuvat on tehty tällä samalla tyylillä kun siinä viimepostauksessa, mutta kun mä tarvin vielä toisen kuvan siihen lukudiplomitehtävään, ja ajattelin siihenkin jotain tällasta ns. syvällisempää, mistä voi sitten kirjottaakkin enemmän. Sieltä oli supervaikeaa löytää enää toista runoa sen toisen tilalle, mutta kokeilen nyt yhdellä. Ne oli kaikki jotenkin superrikkonaisia ja halusin kuitenkin itse esiintyä kuvassa (en kyllä tiedä miksi :D) Mulla oli mielessä yks toinen runo, mutta ei ollu tähän hätään tarvittavaa kuvausmaisemaa niin näillä mennään. Ajattelin valita ton kolmannen, muttakun tuli otettua vähän enemmänpuoleisesti niitä kuvia ja koskaan ei ole haitaksi opetella corelin käyttöä joten no niin :D
 Tuntu tänään tosi kivalta kun aattelin laittaa sukkiksien kanssa ton vaaleanpunaisen paidan. Luulin hukkuvani siihen hyvällä tavalla, mutta kun puin sen päälleni, se oli lähes pieni. Hups. En tajunnut, että paita, joka oli 5vuotta sitten liian iso ja ihana, ei välttämättä ole enää sellainen. Nyt ärsyttää, että miksen ole pitänyt tätä aijemmin, Mä olen ilmeisesti aina kuvitellut että se on mulle iso ja piste. Idiootti minä.
 Tänään oli penkkarit kyllä juu, kerron niistä huomenna muiden kuvien kera (ei penkkarikuvien kun en raahannut kameraa mukaan -.-) Mä en nyt silleen oo kovin Paula Koivuniemi -fani, koska sen ääni on liian kähee mun makuun, mutta mun on pakko nyt ihkuttaa tätä Rakkautta ja piikkilankaa -biisiä. Jotkut sanoo että Koivuniemi on raiskannu tän, mut mun mielestä se on tehnyt tässä tän sanojen mukaisen. Uniklubin laulamana tää on liian raskas ja epäselvä ja kaikkee, siis ei huono silloinkaan, mutta sanat ei mielestäni saa yhtään oikeutta. Mut sittenkun tätä kuuntelee tän Paula Koivuniemen laulamana, ja silleen, että tää on herkkä ja semmonen hieno niin johan on kyllä hieno laulu ei voi muuta sanoo. Olis ny pistetty vaikka Johanna Kurkela laulaan tää tälleen niin Ohmygod!<3
Haha, tää näyttää ihan siltä kun kaks tyyppiä olis tippunu jostain kerrostalon parvekkeelta päällekkäin, kun toi toinen on vähä tommonen kärsivä sanoisinko :D

1 kommentti: