Work work

Tänään oli mun viimeinen varsinainen työpäivä. Kaksi kuukautta sitten olin lievästi sanottuna pulassa oleva kesätyöntekijä, joka tiskasi kuin viimeistä päivää ja yritti jotenkin pysyä mukana kaikessa kiireessä ja uuden opettelussa. Työmatka tuntui loputtomalta, vaikkei se sitä edes ollut. Alussa pari työvuoroa oli vielä kaiken kukkuraksi remonttisiivoamista, tuli uusi tiskinurkka ja koko linjasto, ja siinä oli sitten itse jokainen vähän kujalla että mitäs nyt...?! Kuiva-ainevarasto katosi ja kaikki tavarat oli hetken missälie teillä tietämättömillä. "Ootko kattonu kabinetista?" oli aika yleinen lausahdus kesäkuun alussa, jos joku tavara oli hukassa :D

Päivä päivältä Harjoittelija Hannasta tuli kuitenkin parempi, jos ei muuta niin joka päivä oppi jonkun asian. Vessojen siivouksesta tuli rutiini, eikä mikään enää ällöttänyt. Täytyy myöntää, että keväällä olin hieman näreissäni vessojen siivouksesta, mutta nyt loppukesästä sitä teki ihan mielellään. Oli kivaa vaihtaa roskiksia ja pestä lattioita, vaikka ilmasto vessoilla näillä helteillä oli lähinnä tropiikki ja iltaisin sinne mentiin aina kuolemaan...

Parasta töissä oli, kun oman kehityksensä pystyi huomaamaan. Erityisesti kassalla, jossa tajusi jo loppukesästä osaavansa käyttää toto- ja veikkauskonetta sujuvasti, kassaakin näppäili nopeasti, kaasupullojen vaihto hoitui näppärästi ja osasi kertoa ruoka-annoksista eikä joka asiasta tarvinnut kysyä erikseen joltain kokeneemmalta. Tunnistin lähes kaikki vakiasiakkaat ja osasin iltahommat. Opin tekemään alacarte annoksia ja kotipitsaa en tosin koskaan asiakkaalle asti niitä pitsoja :D

En kyllä väitä hetkeäkään, ettei töissä olisi ollut raskasta. Sitä siellä oli, jos jotakin. Huoltoasematyö ei kyllä ole sieltä rauhallisemmasta päästä :D. Kaaoskin koettiin useasti, esimerkiksi eilen, kun ylitöitä tuli tehtyä lähemmäs kaksi tuntia. Paniikki tiskinurkassa oli ihan normaalia, hikipisaroita valui enemmän kuin koskaan ja jalat työpäivän jälkeen oli enemmän ja vähemmän höyrymakkarat - farkkuihin 32asteen helteellä liimautuneet.  Usein haarukat ja veitset hukassa, vessoilta paperit lopussa, ulkona kauheat tiskit, lattialla ranskalaisia ja kello soi että pitäisi mennä kassalle. Ongelma siitä, mitä söisi ruokatauolla. Parhaimmillaan yhdeksän tuntia seisomista 15 minuutin ruokatauolla.

Musta tuntuu, etten tehnyt kesällä mitään muuta kuin töitä :D Aina kun joku pyysi johonkin, vastasin, että oon töissä. Mulla oli tasan yksi viikonloppuvapaa ja senkin olin erikseen pyytänyt. Vedin ihan laittoman monta pehmistä ja smoothieta heseltä, nauroin niin että vettä tuli silmistä ja sain kädetkin aika kuolioon. Ohitin tai jumitin laittoman monen rekan perässä porintiellä. Kirosin kun jouduin aina ensimmäiseksi rekan taakse syntyvään jonoon.

Mutta oli mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin ja tehdä kerrankin oikeita töitä. Olipa päätön postaus. Pointti oli, että oon kyllä ihan superkiitollinen että sain kesätöitä, vaikka vähän kauempaa, niin silti. Ja nyt on aika niille uusille haasteille. grejngl en osaa päättää tätä.

Hyvää yötä.