Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2014-08-27

Changes

En ilmeisesti ikinä tänne blogin puolelle kirjoittanut siitä mun opiskelija-asunnostani. Enkä siitä vielä mitään hehtopostausta aiokaan kertoa, jos vaikka sitten sellasen huone-esittelyn tekisin, kun olen virallisesti Espoon asukas. Mutta joka tapauksessa aihetta on jo nyt pakko sivuta hieman, sillä on aika jälleen tällaisen perinteisen itsensä tutkiskelu -postauksen.

Se huone oli siis kaikista oletuksistani poikkeava. Siellä oli uusi vastaremontoitu keittiö, omassa huoneessa uusi vessa, jääkaappi ja kaapistot. Seinät oli siistit ja lattialla vaan remonttipölyä. Mulle tuli heti sellainen olo, että koska tänne pääsee muuttamaan?! Mä en ole ikinä elämässäni pitänyt siivouksesta. Se on ehkä kamalinta mitä tiedän, imurointi, pölyjen pyyhkiminen jne. Mutta nyt oon ilmeisesti saanut jonkun siivouspunkkipureman ja mun tekis mieli ostella vaan pelkkiä siivousvälineitä. Kaikkia ihanan tuoksuisia pesuaineita, tiskiharjoja, rättejä, patapataa, jotain lattialuuttua jne. Mua suorastaan pelottaa, että musta tulee joku siivousaddikti. Pari kertaa viikossa pitää vähintään olla siivouspäivä? Mun sormet suorastaan syyhyää päästä siivoamaan :D Ihan kamalaa.
 Tässä nyt on tapahtunut vaikka minkälaisia uudistuksia ja muutoksia. Ensimmäinen niistä on, että mun huoneessa komeilee tällä hetkellä tollanen 120cm leveä sänky, voi tätä onnen päivää. Siinä saa olla vaikka miten päin ja poikittain ja aina mahtuu. Tosi outoa, kun mun makuuhuoneeni järjestys on nyt tasan sellainen, kun se oli mun huoneremontin valmistuessa jotain miljoona vuotta sitten.
 Tänään saatiin myös meidän nettiasiat VIHDOIN kuntoon. Mentiin sonerakauppaan vaan palauttaan mun kesän lainassa ollutta nettitikkua, mutta päädyttiin ottamaan mukaan uusi, jotta päästään eroon tosta meidän inhottavan toimimattomasta puhelinverkkowhatevermodeemista, joka ei ikinä toimi. Ja hohoo, nyt meillä on netti jonka voi ottaa mukaan ties minne hihihihih ja se oikeasti toimii. Voi tätä onnen päivää.
Ja minähän muuten värjäsin punaiset hiukset. Olisi ehkä pitänyt ottaa hieman kirkkaampi väri, mutta kun ei niistä hiusväripurkeista ota mitään selvää.  Tai ottaa, jos jaksaisi uskoa niihin numeroihin. Kaikki näyttää ihan samalta. Toisaalta ihan kiva, että tukka näyttää kauempaa tummalta ja läheltä katsoessa se sitten on oikeasti punainen. Jihuu, että olinkin odottanut näitä hiuksia takaisin. Edellisen kerran kun päässäni oli punaista väriä 3 vuotta sitten... Hui.

2 kommenttia:

  1. En oikein uskonut, että värjäät tukkasi punaiseksi.Onneksi se ei näytä ärtsyn punaiselta jaon tumma.Mielenkiintoista nähdä. Nähdään huomenna!Huomiseen Mami

    VastaaPoista
  2. Ihan sairaan ihanan väriset noi hiukset!! Ja tsemppiä muuttoon:) -Anna Vikman

    VastaaPoista