Heräsin tänään ja olin ihan tiistaissa. Harmi vaan, ettei tänään oikeasti ole tiistai. Tänään on lauantai ja viimeinen virallinen lomapäivä. Huominen on pyhitetty kouluangsteille. Oikeastaan läksyille :D Ensviikolla ei oo oikein mitään muuta hyvää kun hammaslääkäri, jota oon taas odottanu kun kuuta nousevaa..
Olisin niin mielelläni vaan jääny sinne mökille asumaan pidemmäksikin aikaa, koska siellä ei ollu huolta mistään. Siellä vaan oltiin sillee kun mökillä yleensä, eli periaatteessa lahnattiin. Kohta pitää palata takasin perus arkirytmiin, joka ei välttämättä oo ihan helppoo näiden 12 tuntisten yöunien jälkeen.
Mietin vähän tässä tätä vuotta 2013. Tai oikeastaan mietin sitä jo ennen kun oli edes uusivuosi. Mutta en tullut mihinkään tulokseen. Jotenkin tuntuu ettei mikään tuu muuttumaan mihinkään. Ja tässä kohtaa murjasin vitsin. Tai sitten en. Mä en jotenkin osaa ajatella mitä kaikkee tänä vuonna tulee tapahtuun vai tuleeko. En tiedä.
Mietin oikeesti pitkään jotain semmosta lupausta jonka voisin pitää. Koska noh, lupauksia on hauska tehä. Mulla on yks salainen lupaus, jota en sano kellekkään, koska se ei ole julkisesti merkittävä, mutta jos onnistun siinä, olen itsestäni hyvin iloinen. Muussa tapauksessa olen hyvin vihainen tai hyvin iloinen. Never know. Mutta sitten aattelin, että vois olla hyvä tehä lupaus, joka ei olis niin kummonen mutta silti jotenkin järkevä. Herkkulakot ja sensemmoset laihdutuspaskat on just nyt niin ärsyttävä aihepiiri että en kestä :D Joten päätin, että mun vuoden 2013 uudenvuoden lupaus vois olla semmonen yleinen siisteys.
Yleinen siisteys. Tämä asia ei sitten ihan sormia napsauttamalla toteudu, voin kertoo sen jo nyt tähän alkuun. Mä olen semmonen sotkupekka että ei mitään rajaa. Ajattelin, että voisin pikkuhiljaa alkaa luopumaan lokinkakkojen levittelystä ympäri taloa, ja huonetta voisin pitää sellaisessa kunnossa, että sinne mahtuu kävelemään. Vessaakin voisin siivota muutaman kerran viikossa, se kun ei oikeasti vie kamalasti aikaa. Tää lupaus on mulle oikeesti tosi vaikee :D Ja tiedän kuinka äiti ja isä nyt hihittää maassa maaten kun lukee tätä :D Mutta aijon ainakin yrittää. Jotain sellasta pientä. Ja ei kannata odottaa heti ihmeitä. Ei ihminen voi muuttua sormia napsauttamalla.
Jos oon tottunu elään sotkussa, ei mulle ihan heti tuu halua siivoukseen. Ja oikeestaan ne lokinkakat (jos joku ei tajunnut, niin puhun purkasta), en oo varma että jätänkö niitä sen takia johonkin että unohdan niiden olemassaolon vai mitä :D Tän huoneen siistinä pitämistä en halua edes miettiä. Voih. Saan jo nyt siitä harmaita hiuksia :D Mutta kuten sanottua, aina kannattaa yrittää. Eikä tämä niin pahalta kuulosta lopulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti