Päivä 11 - Kuinka olen muuttunut kahdessa vuodessa
Tän päivän aiheena olis sisarukset. Skippaan eilisen. Vaihdan tämän aiheen, koska ei sisaruksia ja oikeastaan vaihdan koko haasteen nyt ainakin osittain uusiin ja kymmenen kertaa mielenkiintosempiin asioihin kun noi hiton "ensimmäinen, toinen ja viimeinen hetki" jolla ei oo mitään helkkarin logiikkaa.... Tai on, mutta en jaksa selittää syntymästä, elämästä ja kuolemasta, ne on ihan tylsiä.
Joten siis. Voi huhhuh :D Kyllä mä olen muuttunut kahdessa vuodessa. Tai noh kaikki on suhteellista tietty. Mutta esim. Hän-porukka on jotain niin paljon enemmän kun kaks vuotta sitten ja kai sitä nyt voi sanoa kuulua enemmän porukkaan kun silloin. Kaks vuotta sitten olin ehkä roikkumassa siinä rotkon päällä, if you remember blogissakin asiasta selitin. Olin enemmän eri kavereiden kanssa, jotka nyt on tietty jääneet vähemmälle. Noh menee ehkä vähän pitemmälle kun kaks vuotta, luulisin, mutta kuuntelin aina aika usein, kun iiris selitti aina niistä "toisista kavereista", jotka nykyään tunnetaan paremmin nimellä Heli, Julia ja Veera. Kiiakin on niillä rajoilla. Kiia oli vähän semmonen luokan hassuus Josen kanssa (:D muistelen vain hyvällä) enkä mä puhunut sille yhtään niin paljon kun nykyään (no joojoo puhuin ysillä mutta tää on vähän nyt yli 2 vuotta....) Nykyään Kiiasta onkin tullu mahtava ihminen, tai siis ehkä mä vaan tutustuin mahtavaan ihmiseen enemmän :D
Mä en oo myöskään enää semmonen 15-vuotias teini joka vaan haaveilee siitä et olisin vanhempi. Koska nythän asia on päinvastainen tää ikä on ihan jees eikä mulla nyt silleen ole ollenkaan mikä hoppu vanhentua, varsinkaan siihen aikuisuusikään. Pelottaa jo valmiiks niin julmetusti :(
Ja tietty oon onnistunu 2 vuodessa kiloja varastoimaan. En minä silloinkaan mikään laiha ollut, en koskaan ole ollu, mutta laihempi kuitenkin. Tosin pitänee ottaa huomioon, että mulle mahtuu vieläkin rippimekko päälle, joten noh. En sitten hitto vie tiedä mihin ne kilot on menny?!?! :D:D Toivottavasti lihaksiin hehheh. Niin ja kai mä kaks vuotta sitten tein paljon enemmän asioita äitin ja isän kanssa. Ne tulkoot väittämään vastaan mutta kyllä musta tuntuu siltä. 2 vuotta on lopulta tosi lyhyt aika. Mä esimerkiksi olen kahen kuukauden päästä pitäny blogiakin jo kaksi vuotta, herran jestas :D Mut nojoo. Oon ollu semmonen tyhmä rakkaushömppäteletappi.
Tätä pitäis kysyä ehkä sukulaisilta jos haluis oikeen vastauksen.
Eihä me muute kaks vuotta sitte sillee viellä puhuttukkaa, koska se oli se ysin ihan ihan alku :-DDD vasta siinä syksyllä alettii juttelee enemmän. Eikä kyllä sillonkaa viellä niinku nykyää :-DDDDd Voi voi voi XD
VastaaPoista