'Cause I have the power to change my ways

Otin ja repäsin eilen, lähdin nimittäin Hänestä. Päätös oli hetken mielijohde, se kun tuppaa viemään mun aikaa enemmän kun mikään muu, ehkä musta myös tuntu, että aiheutan siellä aina niin paljon hämmennystä ja homoilua että siitä on haittaa muille. Ajattelin myös, että ehkä nyt mulla on aikaa tehdä kaikkee ja elää, mutta nojaa. Ensinnäkin on kamala olla tunteessa, kun sun ei tarvi käydä facebookissa. Siis mitä, mun ei tarvi käydä facebookissa. Oon ulkona kaikesta, aamulla ei ollut mitään tekemistä kun en voinut mennä angstaamaan koulusta. En saa viestejä mistään, mun kännykkä ei soi koko ajan. Jotenkin mun pää on ihan tyhjä, mä en tiedä mun kavereiden asioista mitään. En esimerkiks voinu äsken kertoa kellekkää, että söin kaakaoo ja tuli ällö olo, koska viestillä se olis ollu liian vajaata, hänessä se olis ollu normaalia. En olis uskonu, että tää on näin vaikeeta :D Kukaan, paitsi Iiris ei oo ees nähny mun uusia hiuksia vielä. Jos olisin hänessä, oisin heti lähettäny näistä kuvan. Ihan oikeesti. Voihan sosiaalinen media. En tiedä, kauanko kestän ilman tätä :D, kun ekan päivän fiilikset on jo tällaset... Ja jos joku nyt elää vielä ummikkona eikä tiedä, mikä Hän on, niin voi voi, se on keskustelu.

En esimerkiksi tiedä, istunko nyt sen takia yksin sohvalla, koska kukaan muukaan ei ole missään porukalla, vai siksi, että en enää kuulu yhteisöön nimeltä Hän ja olen autuaan tietämätön päivän tapahtumista.  

Niin, no kuitenkin nyt hänettömänä keskityn varmaan sitten enemmän tähän blogiinkin tällä hetkellä. On siis perjantai, kaikki on tekemättä, koska jumittauduin yli tunniksi Elinalle, mikä oli kyllä erittäin kivaa, mutta se ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaani. Lapsiparka on ihan paniikissa huomisesta. Olen koulun ja Elinalla vierailun ohella tehnyt myös mm. seuraavaa; mussuttanut lihapullia, löhönnyt sohvalla, juonut kaakaota rappusilla, nähnyt Kaisan kaupungilla, hankkinut vihdoin Spotify Premiumin uudestaan, käynyt kampaajalla ja istunut yksin bussissa (niin ei tapahdu kovin usein).

Ja mitähän mä nyt sanoisin näistä hiuksista. Noh, ainakin että ne on lyhyet. Lyhyet. Ehkä siksi, että kun kampaaja kysyi, mitä haluan, vastasin "lyhyt lyhyt lyhyt". Joten noh, ehkä tämä vastaa toiveitani :D Sivusta näyttää kyllä mahtavalta ja oon tosi tyytyväinen, suorastaan rakastunut. Eikä tämä nyt edestäkään pahalta näytä, mutta superoudolta, oon tosi poikamainen jotenkin. Mutta kaippa tämäkin on tottumiskysymys. Vaikutusta varmaan lisää tällä kertaa se, kun molemmat korvat näkyy, eikä tätä oikeastaan pysty edes kääntämään suoristusraudalla mitenkään. Mutta tosiaan I'm in love ♥ Mitäs tykkäätte taas ja sori näistä vessakuvista, muualla ei ollu enää valosaa :D Palaillaaaan! Nyt alan siivoomaan.