Tekemättömyyden multihuipentuma

Tänään on ollut tekemättömyyden multihuipentuma. Kesän pahin. Tunnen sen itsekin. Heräsin ehkä edes jotenkin normaaliin aikaan, mutta en laiskuuksissani saanut jäätävää takapuoltani raahattua muualle kuin alakertamaan leipää nakertamaan ja ylös koneelle "Hän perkele" -keskusteluun hengentuotoksiani pölisemään. Mutta toisaalta. En ollut ainoa, vaan Hän -keskustelu oli täynnä pölinää ja juttua että välillä oli vaikeuksia pysyä perässä. Samalla yritin saada hyllyäni siirtymään seinältä toiselle ja jollain tasolla (ainakin henkisesti) yritin myös saada tavaroita siirtymään roskakorin (jätesäkin) pimeään maailmaan. Iltasella käytiin Ikeassa äitin kanssa ostamassa uusi hylly kun DVD varastoni ovat uhkaavasti kasvaneet, tarttuipa mukaan myös pari laatikkoa ja joku palmu. Nyt kun vihdoin olen saanut kukkani menestymään niitä voi alkaa hamstrata... :) Sain myös vihdoin aikaiseksi vaatteista luopumisen, huhhuh. Kauan siihen menikin.

Poistuin tänään ensimmäisen kerran varsinaisesti pihalle nyt. Nyt kun kirjoitan tätä tekemättömyyden multihuipentumaa. Ja tajusin tänne tullessani että täällä on aivan pirun kylmä. Mulla on maksi päällä mutta kädet huutaa kananlihaa ihan innoissaan, mitä tämä tällainen on!?. Noh, yritän tässä hengitellä syvään ja saada tätä "puhdasta" ulkoilmaa keuhkoihini.

Eilen olin hammaslääkärissä. Nyt harmittaa kun en alkanu alusta alkaen pitämää sellasta hammaslääkärikirjaa että olis sitten myöhemmin voinu lukea että mitä kaikkea siellä on tullut tehtyä. Noh, ei sitä kaikkea muista. Mutta niin. Dentistillä vaihdettiin uusi kaari ja laitettiin uudet kiinnikkeet (kumilenkit, rautalangat tai mitä niitä kaikkia nyt onkaan), sellaiset jotka menee koko hammaskaarin matkan ja nämä on aivan pirun kireällä :D Kokoajan joku hammas liikkuu, syöminenkin on taas takahampaiden työtä. Sain kuitenkin kiitosta hyvin harjatuista hampaista. Hyvä niin! Minä kun kuulin että nämä olisi aivan hirveän huonosti hoidetut. Hammaslääkäri alkoi kyllä pelottelemaan että onko näitä irronnut tai jotain sinnepäin. Ei ole! :O Herrantähden jos olisi. En osaa edes kuvitella että nämä voisivat irrota. Ja sitten jos sen tekevät, se on porupäiväni x1039. Sain myös vihdoin iloisia uutisia että pian koristaa nämä myös alahampaita, jihuu! En vaan ymmärrällä millä ihmeellä ne aikovat saada taas kumilenkit pysymään suussa kun eihän mun takahampaat ole edes toisissaan kiinni O.o No, se olkoon niiden ongelma. Minä olen iloinen nyt tästä. Ja jatkankin yksinpuhelua päiväkirjan merkeissä, ennenkuin menen taas yläkertaan huonetta siivoamaan. Kuolen vaatteisiini. Ihan oikeasti kuolen.