Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2014-05-31

It's time to g r a d u a t e

Aivan näillä näppäimillä astumme sisään Tampereen Yliopiston juhlasaliin parijonossa, aivan samoin kuin 12 vuotta takaperin mennessämme ensimmäiselle luokalle. Musiikki soi ja kaikki vanhemmat tuijottavat meitä. Me ollaan isoja lapsia nyt.

Jostain hassusta syystä oletan lukion yhä kuuluvan peruskouluun ja vasta nyt koulun päätös tuntuu oikeasti lopulliselta. Outoa, etten ole oikeasti ollut peruskoulussa enää kolmeen vuoteen. En varmasti ysillä edes tajunnut koko asiaa.

Ihania yo-juhlia kaikille niitä juhliville, palataan huomenissa, jos krapulaltani kykenen, niiden yo-kuvien ja juhlakuvien kanssa takaisin tänne! Nauttikaa kaikki, myös ei valmistuvat, tästä päivästä. Ikinä ei meinaa osata ottaa sitä kaikkea iloa irti, mutta parhaani aion yrittää. Paljon meillä on ainakin ruokaa, että kenenkään vieraan ei pitäisi kuolla ainakaan nälkään.

ONNEA KAIKKI :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti