//oon ny ihan varma että oon postannu nää kuvat jo joskus :D, hihkaskaa jos oon, vaikka no en kyllä silti aio poistaa näitä, häirittee vaan :D
Silleen vaivaset 365 päivää myöhässähän tämä postaus, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan, eikös, hehehe. En vaan tässä vuoden aikana ilmeisesti saanut yhtäkään tilaisuutta postata tätä postausta tänne blogiin. Eli siis kuvia vuodentakaisista 18-vuotissyntymäpäivistäni. Ehkä sinänsä ihan hyvä aika postata tämä, sillä olen tässä vielä joko kuusi tai kahdeksan (en muista vieläkään synnyinkö klo 19 vai klo 17 :D) tuntia 18-vuotias. Kuvia 19-vuotissynttäreistä sitten tulossa vuonna 2015, pysykää kanavalla :D
Kulunut vuosi oli sinänsä merkittävä, että silloin tapahtui oikeasti muutoksia joita syntymäpäivä aiheuttaa.. Edellisen kerran niitä tapahtui, kun täytin 15. 18-vuotta oli kyllä näin jälkikäteen ajateltuna ihan mukava syntymäpäivä. (+ että toi kakku oli törkeen hieno, tänä vuonna kakku on jotain tosi räjähtänyttä... :D)
Parhaana asiana tuosta virstanpylväästä voisin varmasti mainita tasan vuosi sitten saadun ajokortin, joka teki syntymäpäivästäni entistä paremman. Mitä kaikkea meiltä olisikaan jäänyt kokematta ilman tuota maailman tuhoavaa ja saastuttavaa autoa. Me pystyttiin tekemään extemporeuintireissu Kaisan mummulaan toukokuussa. Kesäkuussa seikkailtiin Kiian, Juhon ja Niken kanssa Nauvoon. Heinäkuussa puolestaan lähdettiin Eckeröön katsomaan Iiristä. Ollaan myös Kaisan kanssa voitu käydä Kirskaanniemeilemässä silloin kun on huvittanut. Ja ihan nyt tuoreimpana asiana ajokortin ansiosta mä pystyin hakea töitä Tampereen ulkopuolelta ja saada niitä onnistuneesti.
Ikä itsessäänkin oli varsin mainio, sen alkoholilässytyksen lisäksi, kun esimerkiksi päästiin Iiriksen kanssa Kreetalle. Olisin varmaan päässyt Iiriksen kyljessäkin alaikäisenä, mutta olihan se nyt hienoa olla itsekin täysi-ikäinen. Niin ja minä pääsin Aasiaan ihan yksin! Ja no niin, on päässyt baariin. Vaikka en mikään baarissa ravaaja olekaan, niin täytyy sekin nyt myöntää, että on sieltäkin tarttunu muistoarkkuun kaikenlaisia hetkiä, jotka ei nyt ihan varmaan tässä viiden vuoden sisällä ole unohtumassa.
Niin ja pääsin luovuttamaan verta! Jo huimat kaksi kertaa. Ei nyt tule enempää mieleen mitään hienouksia, mitä ikä toi tullessaan, vaikka varmasti niitä on vielä vaikka kuinka. Että kyllä kannatti täyttää 18-vuotta. Mulla oli tosi kiva vuosi, enkä osaa ees nimetä mitään negatiivista tältä istumalta. Oli huisia ja parhaita ystäviä koko vuoden. Ja paljon juhlia :D
Mutta kuitenkin. Tänään täytetään jo 19. Ja se ei tunnu miltään :D Tämä päivä vain tuli. Sanon varmaan vielä pitkään, että hei olen Hanna 18-vuotta. Koska ei tämä 19 tuo mitään uutta, en varmasti meinaa muistaa sitä. Mutta siitä huolimatta aion nauttia tästä päivästä ja syödä paljon kakkua.
Joku just jossain kritisoi tota YOLO jutun käyttöä, mutta otan kyllä nyt omat valtuudet käyttöön ja sanon että täytän kerran 19, voin syödä tipukakkua jos haluan. Että repikää siitä. Halusitte tai ette.
Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!
toi on niin totta, ettei 19 tuntunu missään. odotas vaan, kun pääset tähän kahteenkymmeneen! johan tajunta räjähtää! veikkaan että 21 tuntuukin enemmän maailmanlopulta ja 22 vielä sitäkin enemmän!
VastaaPoista