Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2014-02-20

Kun ruusunpunaisiin unelmiin uskottiin

En tiedä miten ikinä pystyn kattomaan Suomi-Ruotsi pelin huomenna :D Mun sydän hakkaa varmaan jotain kymmentätuhatta iskua sekunnissa ja tekis mieli peittää käsillä kasvot ja laittaa äänet pois televisiosta. Kuumottaa jo nyt, koska ruotsi... Huhhoijjakkaa. No jotain positiivista että Suomi ei ainakaan putoa totaalisesti jatkosta vaan on silti mitalissa kiinni :D Tänään kyllä kiljuin riemusta kun Kanada voitti USAn naisten jääkiekossa. Mahtava taistelu oli se :D Miksi minä edes katson jääkiekkoa??

Tänään oon myös popittanut melko paljon Taikakuuta. Se oli pienenä mun lempibändi. Ja kun sanon pienenä tarkoitan sitä :D Niillä on niiiiin hyviä biisejä. Aaah. Syystuuli oli pienenä mun lemppari, mutta nykyään menee myös toi Hiljainen on laulu rakkauden, Kuin Olavi Virta, Luonas sun jne.. Ja nyt kiitos Novan koko illan on Taikakuun lisäks soinu päässä Nylon Beatin Syytön...

Huomenna on Enkun preli, eli toisiksiviimeistä preliä viedään. Ah, ihanaa, edes ne loppusuoralla. Oon ollut tässä aamukymmenestä asti menossa suihkuun, enkä ole vieläkään, 13 tuntia myöhemmin päässyt sinne. Ehkä nyt olisi aika? Taisin jäädä vaan fiilisteleen näitä kesäkuvia. Minä lähdössä lentoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti