Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2014-02-19

Hanna mööbleeraa

 Muistanette varmaan valitukseni siitä, että mulla ei ole lukupaikkaa täällä meillä kotona. Harkitsin sitä kirjastoon menemistä, mutta koska oon laiskapeppu en sitten jaksanutkaan. Tänään mulla meni lopullisesti hermo lattialla makoiluun. Mahallaan voi datata mutta ei lukee kemiaa. Ja hieman penkinalle menneen prelin jälkeen totesin, että nyt sitä kemiaa on luettava.

Ja aloitin mööbleerauksen. Ilman kunnon työtasoa mistään ei tule mitään. Tämä on fakta. Tiesin, että kaikki mitä tarvitsen on pöytä ikkunan alle. Koska siinä on valoa lukea. Ja koska mun huoneessa on tasan yksi ikkuna, joka on ihan liian vähän lattiapinta-alaan suhteutettuna mun ei auttanut kun siirtää televisio pois ikkunan alta. Ja tältä täällä nyt näyttää.
 Ihanaaaa että mulla on työtila jossa opiskella! Oon myös huippuinnoissani siitä, että sain järjestettyä koneen lähelle, mutta pois pöydältä. Haluan, että tuo pöytä pysyy tyhjänä. Tai noh, eihän se tyhjä ole kun mihis nuo kasvit laittaisi muuta kun ikkunan eteen. Mutta eipä siinä nyt ainakaan tällä hetkellä näy sitä järkyttävää paperikasaa joka siinä oli vielä aamulla.

Ja kuten varmaan huomaatte sain tonne koneen alle ja tonne näppäimistötelineelle kätevästi kaikki kirjat, niin ei tarvi niitäkään mistään lähteä haeskelemaan vaan ne on heti käden ulottuvilla. Päivisin tässä tulee olemaan varmaan todella rattoista, kun pääsee pitkästä aikaa opiskelemaan luonnonvaloon. Koulussakin kun se on ollut melko mahdotonta.
 Mun televisio tosiaan siirtyi pöydän edelliselle paikalle. Käänsin sen tosi epäkäytännöllisesti kohti mun sänkyä, että sitä voi sitten halutessaan sieltä tuijotella. Eihän se nyt mikään kauneuden kangastus ole, mutta sopii ihan hyvin tällaiselle opiskelijalle. Enkä minä saanut siihen enää edes antennijohtoa, kun tuolla puolella ei ole pistokkeita, enkä minä jaksa niitä alkaa mistään jatkojohdoilla vetelemään. Ihan hyvä vaan että ei pääse antenniverkkoon. Ja eihän se telkkari ilman antennijohtoakaan hyödytön ole, kun DVD:t toimii kyllä, eli siis suomeksi sanottuna LOST Here I come :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti