Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2012-03-22

Pulsut jäätelöllä

 Elina blogissansa jo mainostikin tästä asiasta. Me nimittäin viikonloppuna syötiin kevään ensimmäiset jäätelöt. Tai ainakin minä söin. Ja tällä ensimmäisellä tarkoitan ensimmäistä Iso -tuuttia Suurjaon jäätelöaltaasta :D Toi aurinko, lämpö ja sulat kadut. Mitä muuta vielä tarvitaan, et jäätelön himo kasvaa moninkertaiseksi?
 Hmm... Huomaan vasta nyt että mun nenässäkin on jäätelöö... No, eikös true jäätelönsyöjällä kuulukkin olla? Söin siis ton oikeanpuoleisen jäätelön, ai että se on hyvää! Ja tottakai nautin ihan jokaisesta nuolaisusta tai mistä lie :D, ja söinkin sen ihan himo hitaasti. Me eksyttiin sinne kolmio kiipeilyteliseen ja ihme kyllä, en tälläkertaa löytänyt itseäni siellä vesilätäköstä, koska siellä jos jossain niin olisi voinut käydä ;D.
Ärsyttävästä räntälumisateesta huolimatta mulla on tosi kevätfiilis. Joka on ihanaa<3 Ootan jo tosi innoissani kesää, mikä on sinänsä outoo, koska samalla oon surullinen kun talvi loppuu. Kai se menee aina siihen, että pidän talvesta siihen asti, kunnes + kelit ja räntäsade saapuu kaupunkiin. Silloin toivon suunnilleen pelkkää vesisadetta, jotta lumi sulaa. Mikä onkaan ihanampaa, kuin hakee pikkuhiljaa uusia takkeja kellarista käyttöön. Tähän mennessä oon onkinu jo tennarit, ton ruututakin, punasen tikkitakin (onks se tikkitakki :D), ja tuulihousut. :)  

Ohi aiheen; hammaslääkärissä tänään (must päivitys): Jihuu jeejee sain kuminauhat ylähampaisiin. Yks niistä näyttää tosi huonosti pysyvältä (johtuu siis hampaista, ei hammaslääkäristä :D), joten taidankin vedellä soseita, puuroja ja jugurtteja tästä eteenpäin. Mä en halua että ne irtoo, koska ne välit oli -pikkasen- tiukat, eli en tosiaan sais niitä ite takasin :D
Kirottu manuaali, auttais, jos muistais laittaa sen myös pois päältä...

2 kommenttia:

  1. Vallan ihana ja imarteleva toi toka kuva missä ollaan kaks kertaa lyhempiä ja kaks kertaa leveempiä ton lasin ansiosta:D
    Ja jos joudut johonki leikkauksee niistä sun hampaista ni se on kuulemma jtn ihan hirveetä tuskaa:s

    VastaaPoista
  2. itse ainakin odotan sitä hyvin innolla :D kestän kivun, koska haluan ne mielummin pois ku sinne mätäneen :D

    VastaaPoista