Mistä saatkaan tiedon ja kokemuksen, nuoruus on seikkailu suunnaton, kokeile vain, hämmästy vain.

Ja tänään on taas se päivä kun meikäläisten kaiutimista on soinut koko päivän suomiklassikot Metsäkukkiasta Katson sineen taivaaseen. Ja loppua ei näy. Inspiroiduin nyt iltaa kohden Katri Helenasta, ttk:lla saattoi olla jotain osuutta asiaan. Täällä on ollut ihan supersynkkää ja sateista tänään. Aamulla heräsin, kun satoi niin kovasti ikkunaan. Ja nyt tohon ikkunaan on liimautunut lehti, enkä tiedä miten saan sen siitä pois avaamatta ikkunaa. Ehkä meen pihalta sörkkiin sitä jollain kepillä? :D

Laitoin päivällä sitä punasta hiusnaamioo päähän ja kyllä se minusta toimii niinkuin lupaakin. Tuntuu, että pää on nyt paljon kirkkaampi kuin ennen, vaikkakin juurikasvu on yhä ja pysyy. Ja se ei tietenkään näy kuvissa hehehahah. Ehkä pitää taas kuvata joku video.

Mulla alkaa kyllä oikeasti olla joku kaamosmasennus tässä tuloillaan. En käsitä, päivät vain vierii. Siis kello vierii. Tässä on jo viikon verran päivästä kadonnut tunnit keskipäivästä alkuiltaan. Yhtäkkiä on taas aika mennä nukkumaan. Alan tarvita jotain yksityiskohtaisia päiväsuunnitelmia, että en aivan vaivu talvihorrokseen :D Voisin aloittaa huomisesta, koska tässä alkaa kasautua hommat. Makaaminen on kivaa, mut kyllä jotain pitäis aikasekskin saada.

Meidän yhteisessä tilassa tapahtui viimeyönä kummia ja nyt siellä on aivan sohvan näkönen systeemi täynnä tyynyjä ja telkkari ja piano. Se näyttää jopa, miten sen nyt sanoisi, kodikkaalta.

Suhtautumiseni ruokaan on muuttunut. Ruoka on ällöttävää. Paitsi joku leipä ja avokaadot siinä päällä. Mutta siis kaikki sellanen, mitä ite pitäis laittaa tuolla keittiössä. Makaroonit on pahaa, perunat on pahaa, nakit on pahoja, jauheliha on pahaa. Kana ei oo hyvää kun heti sen valmistuskerran jälkeen. Tekee mieli syödä vaan leipää,  jugurttia ja puuroo. Ehkä tää on mun uus lähestymistapa ruokaan. Pelkkää bodausrahkaa ja puuroo. Koulussa sit jotain kunnon sapuskaa.