Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2014-09-17

Meidän solu

©Sara

Eilen syötiin täällä meidän solussa tortilloja ja hengattiin ensimmäistä kertaa porukalla. Kauan se kestikin, että saatiin edes yhdeksän meistä kasaan. Yritettiin opettaa näitä vaihtareita ääntään Hölkyn kölkyn ja kyllä se sit lopulta alkoi jo ihan oikeelta kuulostaan haha. Kun oltiin syöty, lähettiin Jussin ehdotuksesta mökin katolle ilman mitään syytä :D Otettiin kauniita kuvia ^, ihailtiin taivasta ja puhuttiin mitä mieleen juolahti. Mua ei varmaan oo vaikee löytää kyseisestä kuvasta. Osku ihanasti totesikin jo, että Hanna miten niin sua ei tunnista, oot toi lyhyin.... :D Kun tultiin takaisin kotiin, saatiin nauttia pianokonsertista.

Ja mää innoissani hinkkasin patapadalla meidän hellaa... XD Voiko olla mitään mehevämpää kun se lian irtoaminen :O!! Hohohoh. Nojoo, mutta nyt on taas miljoonaa asiaa tekemättä, joten otan itseäni niskasta kiinni ja siivoan tämän kämppäni nyt 45 minuutissa, jonka jälkeen vaikka öö. Menen suihkuun. Tai jotain vastaavaa. Tänään en mene kouluun, koska en jaksa. Oikeasti ainoa luento, joka mulla olis, on niin turha että sen takia skippaan sen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti