Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2012-05-17

Löhöilyiltaa

Äiti sai ton siis multa äitienpäivälahjaks. Siks koska se itse halusi sitä. Mutta koska se ite katos jonnekkin jumalan selän taakse, mä sain tilaisuuden hyödynnettäväks ja katoin ton. Kuvittelin sen vaan n. 2000 kertaa toisenlaiseks. Luulin tota kuvaa kattoessani että toi elokuva on jotain ihan muuta kun mitä se oli. Se oli hieno ja ehkä erilainen kun mitä yleensä katon (koska yleensä katon leffoja jossa voi kuolata miehiä...) Ja kun on se juttu että "Oon niin syntyny väärälle aikakaudelle", niin se on totta, koska mä haluaisin että noi kaikki mekot olis ihan normaali nykypäivää, mutta ei sitten :( Kirottu 2000-luku. Luulin jo, että en tuu poraan ton elokuvan aikana, kun siinä ei mun mielestä niin dramaattisia kohtauksia ollu, mutta kappas kyllä mä sit siellä viimesillä minuuteilla sain kyynelkanavani virtaamaan.

Ja toi jääkiekko on oikeesti jotain niin sellasta mitä en voi ymmärtää. Enkä sitä aijo katsoakaan, koska se tuottaa suomelle vaan huonoo onnee, se on todistettu ennenkin. Tuulettelen sitten kun niillä on joku mitalli, jota toivon että en joudu katteleen facebookista poruilupäivityksiä. Tosin, olisihan se kivaa sitten finaalin jälkeen juhlistaa voittoa mutta ei sovi nyt miettiä tätä etukäteen.

Nyt meen leikkimään instagrammilla kun älysin miten sinne saa kuvia koneelta, illanjatkot!:)

2 kommenttia: