Oon ollu nyt vähän ärsytyksen puolella muutaman päivän. En jaksa jauhaa nyt, että mistä, mutta mun mielestä maapallo on epäoikeudenmukaisin paikka maailmassa, siis maailmankaikkeudessa. Mulla palaa pinna liian helposti, tai oikeestaan aiheesta. Mä oon oikeesti joku mutaatio, ainakin luonteeltani. Ehkäpä mun ärsytys on vihdoinkin hieman laantunu, tosin siitä huolimatta voisin jopa hyvinkin toteuttaa uhkaukseni Merikarvialle kesällä muuttamisesta, ihan vaikka vaan pariks viikoks. Välillä sitä tarvitsee aikaa, omaa sellaista, ainoakin. Ei se oo vaan sisarusten pakkomielle.
Huomaa että on ensimmäinen koeviikko tulossa, en osaa nyt kontrolloida noita kokeita ollenkaan. Oon lukenu kyllä jotenkin kemiaa ja mantsaa. En tajua miten pääsen ussasta läpi, kun en tosiaan ole lukenut sitä yhtään. Jotenkin tuntuu että kaikkiin kokeisiin on pari päivää aikaa lukee, mutta paskat, ei ookkaan :( Hitto että mä tuun kuoleen, Iiris väläytti tänään viisaasti, että odottaa ensjakson äikänkoetta. Minä myös. Siihen valmistautuminen ei oo kauheeta paahtamista, siinä vaan kirjotetaan niin hulluna, että kuolee muuten.
Selasin eilen vanhoja kuvia, ja tuli hillitön himo ottaa taas sellasia yliluonnollisuuskuvia :D. Tällä nyt meinaan lähinnä sitä, että meikkaisin itteni "liikaa", miettisin kivan asun ja väsäisin jonkun taustan ja muokkaisin niitä kuvia sitten jälkikäteen jotenkin. Ongelma on oikeasti vain siinä, että en muista missä yks mun kameran osani liihottelee, se monimutkaistaa asioita. Täytyy kattella josko se löytyis. Koska tuo vois olla oikeesti koeviikon piristys :) Voishan tämän tietty "luonnossakin" :D toteuttaa, mutta ei kukaan koeviikolla lähe kuvaan :o
Hanna mäpä tuun joskus sun kaa kuvaan :)
VastaaPoista