Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2011-08-20

Näiden tähtien alla sua odottamalla..

 Tää on vähän sekapostaus, mut jotenki tuli nyt ihan postausfiilis en tiedä miksi O_O. Ja kerrankin nyt kirjottamalla että ette saa liikaa videoita. Olin koulussa eilen ehkä ihan järkyttävän väsynyt tai tylsistynyt, mutta maantiedon tunnin saldo oli lähinnä tuo ylläoleva kuva. Sininen kumi on mun ja punainen Iiriksen. Ne on aviopari ja niillä on tuollainen hieman angstisen näköinen lapsonen. En tiedä kattoko Sami meitä hieman O_O ilmeellä kun siinä etupenkissä tollasta säädettiin, mutta ihan sama. Ei kaikessa voi aina olla just ja nyt.
 Illalla ajattelin kattoa jonkun leffan ja sitten mun mieleen tuli, että voisinkin kattoa Napapiirin sankarit, koska se on mulla Kaisalta lainassa ja en halua et muiden tavaroita jää nurkkiin. Ehdotin siinä sitten asiaa älykkäästi äidille ja isällekkin. Koko perheen leffailta, jee. Ehdin tuskin lopettaa lausetta kun äiti ja isä juoksi jo pää kolmantena jalkana olohuoneeseen ja huusi mulle, että tuu laittaan se jo! Sitä pidetään erikoisenkin hauskana leffana. Ja no joo, lukuunottamatta alun tajuamattomuutta, se oli kyllä lopulta ihan hauska. Ja se oli niin ihana kun siinä oli onnellinen loppu. Mua olis alkanu vituttaan liikaa jossei se olis saanu tikipoksia. Ja noniin, se pikku-matti oli ihan silli ja nojoo olihan se aika läppä kun se tosiaan oli Ylläksellä osittain kuvattu :D (Okei en tiedä miksi tossa on naurava)
Sitten vähän tällästä nolife asiaa. Yhtenä päivänä kun pelattiin korista huomasin taivaalla oluttuopin näköisen kuumailmapallon. Aarni ehti jo elätellä toiveita, että sieltä olisi tippunut olutta jos sen koko höskän olis ampunu alas, mutta valitettavasti tuuli kuljetti sitä ihan toiseen suuntaan eikä meillä pahemmin ollu mitään, millä ampuakaan. Ja en muista, oonko kertonu tätä jo kesän mittaan, mutta siis edelleenkin hieman ihmettelen koriksessa sellasta mun ainaista tapaani laskee pisteeni sormilla. Mä en vaan yksinkertasesti pysy edes omista pisteistäni selvillä, ellen laske sormista. Säälittävääkö?
Tänään illalla kävin asentamassa Kaisan uudelle läppärille hieman ohjelmia (koska kaikki tietää että jos Kaisa yrittäis sitä, kone luultavasti räjähtäis. No ei :D), esim. mesen, chromen ja spotifyn. Sen jälkeen käytiin ja kaupassa ja menin kotiin. En jotenki kestänykkään sitä joten lähin vielä hetkeks pihalle. Pihalta mukaan tarttu Julian käsipiirros, jonka Julia teki ylikuivaan käteeni. Olisi voinut olla järkevää rasvata niitä käsiä sen 7x12h auringonoton jälkeenkin... Lupasin ottaa siitä tänne kuvan ja tässähän se nyt on :) Kotona menin tosin valitettavasti (vain) 60asteiseen saunaan nukkumaan ja raavin itseäni oikeasti ikuisuuden, likaa vaan irtosi ja irtosi ja samalla irtosi koko piirrustus :( Ja tulipa pestyä hiukset kahteen kertaan. Nyt good night all :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti