Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2011-05-11

Ikä

Nyt tuntuu, että miks oon jo ysillä, ja miks mulla ei oo enää aikaa hengailla parhaiden tyyppien kanssa! Joskus tulee mieleen että haluais olla kasilla että olis vielä vuosi aikaa. Silloin ehkä miettii, että tekisikö kaiken jotenkin toisin? Mutta en tiedä. En luultavasti. Asioiden tekemiseen tarvitaan ikää. Nyt oon taas jo vuoden vanhempi. Vaikken ite sitä nään, niin muutun jotenkin ehkä. Jännää. Toisaalta siis en haluaisi olla sekuntiakaan nuorempi tai vanhempi mitä nyt. Hassua. Asioilla on niin monta puolta. Mitä mä tekisin jollain seiskaluokalla. Olin silloin ihan pieni ja nobody. Nyt oon jo vanhempi ja en niin nobody. Voisin jatkaa tästä lisääkin, mutta nyt pitää mennä vielä nauttiin auringosta kun sitä on.
Ainiin. Mä miellän ikään myös sen, että oon JO 16. Mä luultavasti saan päättää joistain asioista yksin. Esimerkiksi siitä, lähdenkö luokkaretkelle. Siitä ei mun mielestä tarvis pistää pystyyn mitään haloota. Mulla on ehkä omia syitä ja osaan ajatella ees jotenki järjevästi asioita! Aivot kehään, pliis :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti