Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2011-04-17

Höyhenenkevyt pajunoksa

Tänään oli sitten virpomispäivä. Ei meillä kuulemma käyny kun naapurista yks poika ja sitten ihan superhypersöpö kissa-Katri ♥ Se oli jotain niin sulosta ja ihanaa. Sain räpsästyä siitä vielä kuvankin, joten tässä teille. Voitteko muka väittää ettei olis söpö?!?!
Mua ärsytti ja ärsyttää tänänkin päivänä se, kun kaikki lapset yrittää vaan saada mahdollisimman paljon karkkia hokemalla jotain "Virvon varvon tuoreeks terveeks..." ja plääplääplää. Se on ruma, inhottava, tylsä ja liian paljon käytetty loru. Mua ärsytti toi jo ala-asteella, joten opiskeltiin Kaisan kanssa uus ja hienompi loru, millä saatiin mun mielestä reilusti ne karkit. :D Kuulostan ehkä idiootilta, mut oon pahoillani. Se meidän runo meni näin;
"Virvon varvon vitsasella, tuorehella tervehellä, vanhat virvon viisahiksi, nuoret ylen notkehiksi. Iloisiksi kaikki muut, kilteiksi pienet piimäsuut!" Tossa on sentäs jotain sanomaa, ja siinä ei pyydetä mitään palkkaa raa'asti. Mun mielestä virpomisen ideana on tietty niiden karkkien lisäks myös sellanen iloisen mielen vienti, oikeesti. Kuulostaa kliseeltä, mutta kyllä väkisinkin alkaa hymyilyttään kun siihen pukuun on panostettu ja sillain.!
Okei, vaikka en ees virponu, kävin silti pöllimässä alakerrasta vähän suklaamunia, mä tykkään noista ja sitten tietty niistä semmosista täytejutuista. Ihan törkyhyviä. Ja voinkin tässä myös ilmoittaa, että koko viikonloppu on mennyt mässätessä. Ei huhhu. Nyt voisin tosiaan vähän rajottaa.
*    *    *
Muuten tänään on ollut ihan samanlaista. Tai siis samanlaista kun aina yleensäkin viikonloppuna. Tai EI! Oon oikeestaan kerrankin ylpee itestäni. Oon nimittäin tehny kirjallisuustyötä ja sen lisäks ollu skopailemassa Iiriksen kanssa ja ollut kävelyllä ja nähnyt Julian. Olen myös datannut ja syönyt. Olen siis saanu harvinaisen paljon aikaan. Ja se on hienoa. Nyt mulla on ekaa kertaa semmonen olo, että tästä äikästä voi tulla jotain. Se suullinen esitelmä, noh, sitä en mieti vielä. Mutta jotenkin. Nyt on muuten hyvä fiilis. Markus  vielä lupas pari kirjaa lainaan, niitä meen sitten vaikka viikolla haeskeleen :) Tosin, ne leffat jäi taas kattomatta. Ja tuntuu että on läksyjä mitkä on tekemättä. Noh, ei se mitään. Koulu ennenkaikkea ja päivä kerrallaan.
*    *    *
Sitten vielä nopeesti, että tänään oli siis eduskuntavaalit. Lievästi olen hajoamispisteessä tosta Timo Soinista. Se on nimittäin vähän läppä tyyppi, vaikka toisaalta se puhuu asiaa. On ihan hitsin outoo, että PS sai niin paljon  paikkoja lisää. n. 34. Hassua. Ja hassua, että oon aina kuvitellut, että Keskusta on jotenkin iso ja mahtava, nyt se on vasta neljäs, ja oppositiossa. Sen sijaan Kokoomus on nyt se suurin. Aika jännää. No, ei mulla siis oo mitään varsinaista mielipidettä, kunhan mielenkiinnosta vaan seuraan.
Mutta joo. Nyt voisin mennä nukkumaan, että jaksan huomenna herätä kahdeksaan kouluun. Ootan jo innolla perjantaita, koska silloin voin alkaa jo hikettään koulua, kiitos pääsiäisen. Kiitos ja heihei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti