Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2011-04-01

En kiistä

Lähdettiin siis ostaan mässyä. Ulkona oli jotenkin musta ihan syksyolo, koska satoi vettä. Sitä ei oo pahemmin nyt vielä tänä keväänä satanukkaan. Iiriksen kanssa tultiin kyllä sitten siihen tulokseen, että on se vaan hyvä että sataa, koska lumet sulaa nopeemmin. Kaupassa sitten mätättiin karkkia niihin ihaniin paperipusseihin ja nähtiin sitten Nekalan koulun opettajakin sielä lastensa kanssa. Kassalta meitä vastaan tuli Kiia, joka myöskin oli karkkiostoksilla :D Sitten kun oltiin ohitettu kassat, mentiin nostaa Iirikselle rahaa ja kappas vaan, kassoilla näemme Rekon ja Henrin. (Ei siis oltu todellakaan ainoita karkinhimoisia ihmisiä).
Sitten yhtäkkiä meille tuli joku päähänpisto lähtee löytöliiteriin. Mua vähän pelotti koska en oo käyny siellä sitten joulukuun. :D Pelkäsin et joku saattais tuntee mut, mut onneks siellä ei paljoo niitä myyjiä näkyny, joten pystyin oleen ihan rauhassa. Asiakkaitakin oli joku 10 ehkä, jos meidät lasketaan siihen mukaan. Ostettiin kynsilakat, koska se oli tarjouksessa. Tai oikeestaan olisin ostanu sen muutenki, ku löysin nimittäin mustan kynsilakan. Oon ettinykkin jo semmosta (okei, en oo koskaan vaivautunu ettiin sitä kaupungilta). Oon kyllästyny kaikkiin erivärisiin kukkiin, ja mustalla en oo kokeillukkaan. Se vois olla ihan jees. Mahdettiin näytää aika coolilta, kun kolmella ihmisellä on kaks kynsilakkaa kun mennään kassalle. Eka niistä otetaan väärä hinta ja sit alan rageen sille myyjälle (joka ei onneks tunnistanu mua :D) että ne oli alessa BTW. :D Sitten se vaan jotain nauro ja sano että se on tätä kun kuukausi vaihtuu.
Sitten me tultiin meille lagittaan. Ja lagitettiinkin sitten mun sohvalla joku 4h. Me puhuttiin kaikkee enemmän ja vähemmän syvällistä. Semmosta kun tytöt yleensä puhuu. Me puhuttiin jostain, että mitä kuoleman jälkeen on ja sitten puhuttiin lapsista ja identtisistä kaksosista ja siitä miten ne tuntee kaikki toistensa jutut. On meillä elämä tai ei, oli henkevää puhua pitkästä aikaa syvällisesti ja ei niin syvällisesti. Syötiin karkkia, naurettiin ja puhuttiin(pojista, niinkun tytöt yleensä xDD). Mä tykkään niistä ihmisistä, siis ulriikasta ja eveliinasta :)<3 Ja tykkään monista muistakin. En tajua miks meidän jutut on nykyään niin aivottomia. Mutta ei sitä varmaan tarttekkaan tietää. Pääasia on, että on hauskaa. En muista koska oltais viimeks vaan löhötty, syöty ja naurettu mun sohvalla. Siitä on aikaa :D


*    *    *
Hoho. Äiti ja isä alko äsken valistamaan, että järkkäreitä ostaa nykyisin vain 15vuotiaat tytöt, koska ne haluaa ottaa itsestänsä kuvia. En kiistä. Mutta haluaisin myös lisätä, että haluan semmoisen myös siksi, että se kuvan laatu on jotain mahtavaa. Ja se ääni, mikä tulee kun sen kuvan ottaa. Aah. Sitten oon suunnilleen kyllästyny mun heiluviin käsiin, epäselviin kuviin ja tyhmään makroon, joka ei suostu toimiin. Se aina vaan ragee jotain ja ei tarkenna sinne, minne haluisin. Ei mulla muuta. Nyt lähen nukkuun. On ollu niin rankka tää viikko meinaan :D

1 kommentti:

  1. Mäkään en muistanut koska viimeks. Mut nyt mä muistan, toissapäivänä oli ihanaa :)♥

    VastaaPoista