Valkeaa unelmaa, valtakuntaan valoisaan, piilotan sut sydämeeni

 Mulla on ollut naamalla samat ripsivärit jouluaatosta asti. En enää ikinä laita vedenkestävää ripsiväriä, kun se on vedenkestävän lisäks myös näköjään silmameikinpoistoaineidenkestävää. Hyvä puoli tässä on, ettei tarvitse ottaa ripsipidennyksiä, pelkkä sipaisu ripsaria riittää.

On ihan hämmästyttävän kummastuttavaa, ettei mun tarvitse alkaa vääntämään jotakin runoa tässä yksyhteen. Kestää hetki totutella, että nyt on taas se hetki, kun pitäisi saada aikaan äidinkielillisestikin kiinnostavia lauseenpätkiä, eikä vain sitä sun tätä parilla sanalla ilmaistuna.

En ole aikonut vuodenvaihteessa tehdä minkään sortin blogimuutosta. Tällä mennään mitä nyt on kasassa, koska se on näyttänyt toimivan ihan hyvin. Kevään postauksien aiheesta minulla ei edelleenkään ole harmainta aavistusta, mutta enköhän saa jotakin jännää tehdyksi, edes pari kertaan kevään aikana.

Tänä aamuna äiti tuli repimään mua sängystä ylös selittäen samalla, ettei olisi tehnyt tätä muuten, mutta kun pihalla on niin täydellinen sää. Piru vieköön hän oli oikeassa. Ihanasti oli yön aikana satanut vielä lisää lunta, tänään olisi pulkkamäkipäivä ollut vielä eilistäkin otollisempi... Kumman nopeasti nousin sängystä, juoksin suihkuun ja samalla soitin Kaisalle, että tunnin päästä hovikuvaustreffit pihalla!

Testasin siinä kymmenessä minuutissa, mitä minulla oli aikaa ennenkuikn piti lähteä, joulupukin tuomaa lainerautaa. Ihan kivoja kikkuroita sillä sai, mutta olisi varmaan pitänyt muotovaahtoa tunkea pohjalle, että olisi kestänyt kauemmin, varsinkin tuola pihasäässä.

Olin tänään lisäämässä postauksen ensimmäistä kuvaa uudeksi fb-profiilikuvaksi. Kerrankin kiva "tilanne"kuva, mukavan talvinen ja en näyttänyt pulsulta. Meinasin heittää koko koneen siltä istumalta ikkunasta ulos, kun facebookki ilmoitti, että kuules neiti kuvan pitää olla neliö eikä suorakaide. Ärsytti niin paljon. Kuva on kokonaisuus, eikä sitä pitäisi rajata mihinkään pirun neliöön... Instagrammissa on tarpeeksi kestämistä, kun kuvia ei saa jakaa sellaisena kuin ne ovat, vaan aina niistä puuttuu esimerkiksi pää, jalat tai se sivulla oleva kaunis maisema.

Tämähän on maailmanmittapuulla ihan naurettavan surkea ongelma, näitä ensimmäisen maailman ongelmia, mutta sillä hetkellä niin suuri, että teki mieli poistaa koko facebook :D Nytpä ainakin tiedän, että siellä ei enää mitään hienoja kuvia multa nähdä >:(

Pian syöksyn Kaisalle lahnaamaan. Hieman myöhäinen ajankohta, mutta sitähän tämä joululoma on. Kauniit puheeni "rauhallisista" joululomapäivistä ovat kyllä menneen talven lumia. Koko ajan on kamalasti hommaan, aina on lähdettävä johonkin (tosin omasta halustani) ja huoh. Ei auta kuin yöt tuijottaa teeveetä ja nauttia siitä omasta rauhasta. Eilen oltiin pulkkamäessä, tänään menen Kaisalle, huomenna rappioidaan, ylihuomenna Häneillään, 30. päivä menen Helsinkiin, 31. päivä juhlitaan uuttavuotta, 3. päivä mennään Iiriksen synttäreille ja sitten sen jälkeen sulla pitäisikin jo olla kesätyöt hommattuna. Eikös tämä vuodenalku aina näin mene? Jossain välissä pitäisi shoppaillakin ja tehdä jotakin fiksua. Voi pojaaaat.