Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2014-12-29

Niityn poikki käsikkäin, ikuisesti kahdestaan

Okei, meikäläisen uus Siltsusuosikki on kyllä tää Ikuisesti. Niin tuhottoman monta kertaa se on nimittäin soinu tänään mun cd-soittimestani. Haistoin tänään huoneeseeni erään tutun tuoksun ja oli pakko mennä alas keittiöön kurkkimaan osuiko nenäni oikeaan ja osuihan se. Maksarisottoa <3. Santsasin päivällä ja äsken söin sen lopun kylmänä. 

Huomenna mä meen Helsinkiin päivävisiitille (hmm missähän mun bussikortti on :D), ja tänään ilokseni huomasin, että hipheihurraa bussini lähtee klo 8:00 aamulla, meikäläisen nykyinen heräämisaika on jotain 12:05 ja nukkumaanmenoajasta ei sitten puhuta. Hyvää yötä siis minulle bussiin. 

Ette muuten halua nähdä mun käsiä tällä hetkellä. Ne ei taivu mihinkään ja verta valuu koko ajan, kun raukkaparat on niin kuivat. Ja mä kyllä rasvaan niitä joka ilta, mutta tää pakkanen on niille varmaan vähän liikaa. Ja siihen yhdistettynä sitten kaikki muut aineet kun vesi shampoosta lähtien. Pikkuhiljaa ne on ennenkin parantunut, joten eiköhän ne nytkin tee niin. Toivotaan parasta.
Kävin tänään pakkasesta huolimatta Ideaparkissa hamstraamassa itelleni tähtisadetikkuja ja tinaa, eikä edes kysytty papereita (taputuksia, näytän aikuiselta).

Siinä sivussa metsästin itelleni uutta pulkkaa, mutta harmittavasti on kaupat täynnä kaikkia epäluistavia ja huonomateriaalisia pulkkia ja kaikki ne parhaat on tietenkin loppu. Paras on Orthexin ahkiopulkka, legenda, jota nykyään myydään keltaisena, vihreänä ja pinkkinä ainakin. Onneksi niitä vielä myydään, täytyy seuraavalla kerralla prismasta tms. cittarista sellanen ottaa mukaan. Oma siniseni on ainakin seitsemän vuotta vanha ja toimii muuten kuin unelma, mutta se on halkeamassa siitä sivusta, koska peppuni ei enää mahdu kyseiseen pulkkaan niin hyvin. Mietin tässä, että pitäisköhän niitä hankkia oikein kaksin kappalein, jos joskus Orthex päätää lopettaa niiden tekemisen... Hmm...

Stadiumissa villiinnyin. Kuolasin kivoja sinisiä lasketteluhousuja. Haluaisin nimittäin sellaiset, joissa olisi tarpeeksi iso mahaosa ja peppu, sillä ne olisivat lumilautaillessa paremmat. Laudan kanssa kun koko ajan pyllähtää maahan ja jos nykyisillä housuillani sellaista toimintaa harrastan, pamahtaa nepparit niistä alta aikayksikön auki (salille Hanna)... Urheiluosaltolta (ei hitto koko kauppa on urheilukauppa XDD no anyway) ostin pari uutta urheilupaitaa osuvine teksteineen, löysät urheiluhousut jos en joskus halua nähdä jalkaläskejäni, parit alushousut, urheilurintsikat ja tollanen tosi kivaa materiaalia oleva huppari. Kyllä nyt kelpaa mennä kellariin. Olin kerrankin muistanut ottaa myös stadiumkortin mukaan :D Se oli jo melkoinen ihme...

1 kommentti:

  1. No huh, sitähän on oikein törsätty! ;-) muistahan sitten maksaa se pulkka, ettet vaan nappaa sitä mukaan ja sitten joudut ongelmiin. :-)

    VastaaPoista