Otteeni on kadonnut pahasti,
vaikka piti jaksaa Jouluun asti.
Totuus on kuitenkin,
että munasin nyt tämänkin.
Eilen aloitin kiukuttelun,
ja nostin Joulusta aikamoisen melun.
Pitäisi nyt tuntua hyvälle,
mutta tuntuu ettei kaikki oo okei hälle.
Sydänsilmänä eilen lumessa temmelsin,
ja lumilyhtyä illalla väkersin.
Aamulla vesisateeseen silmäni avasin,
ja säätä kirosin takaa ikkinalasin.
Kauhea ruuan himo kaiken aikaa,
Hanna nytkin kaurapuuroa haikaa.
Huomenna lupaan viihdyttää teitä videon verran,
tehdä testivideon uudemman kerran.
Minne katoaa tunnit?
Lentelee vaan pois kuin siivekkäät Lunnit?
Pääni on jälleen juurikasvuton ja punainen,
Olen yhä en-pääse-taivaaseen-nainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti