Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2014-12-16

16. Kuinka hassusti se sattuikaan, joulupukin partaan valkeaaan

Huomasin että tekemättä on läksyt parit,
ärsytti tänään perässä homoilevat autokaaharit
En nähnyt eteeni ollenkaan
kun aurinko se porotti silmien korkeudella vaan.
Tie oli jäässä
onneksi kuitenkin järki päässä
(ja pirun hyvät kitkarenkaat autossa x))
Lahjojakin sain vihdoin hommattua!
rahat tosin loppui kesken - pitikin moinen sattua!
(no ei oikeasti, se vaan rimmas tosi kivasti)
Valmistui tänään kuudes piparitalo,
vihdoin näkyi tunnelin päässä loppuvalo
Kirjoittanut kello

2 kommenttia:

  1. r16. joulukuuta 2014 klo 23.59

    Mua kuumottaa kun renkaat ei oikein toimi jäällä ja kun tuolla alkaa iltaisin jo oleen tiet jäässä. On se kyllä ihan hauskaa liukastellakin, mut sit kun se tosipaikka tulee nii ei oo enää. Hih! :3

    VastaaPoista
  2. elina17. joulukuuta 2014 klo 17.34

    Hahaa hauska runo ja noi sulkulisäykset!:D

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)