Oikeestaan nyt on meneillään aika hassu tilanne :D Kivaa kun mulle ollaan koko ajan silleen et kirjota blogia ja tee postaus ja tee videopostaus yms :D Siis se on oikeesti hassua, luulin ettei ketään kiinnostais tää kun yksin joka päivä jotain selitän, mut yhtäkkiä kun musta ei kuulu, se onkin jotenkin kauheeta ja heti kysellään että miksen oo kirjottanu :D Selitin asian taas ihan heeeemmmetin hyvin ja kaikki varmaan ei ees ymmärtänyt mutta se olkoon niiden ongelma.
Tosiaankin, se syy on kuvien puute. Ja se puute on oikeastaan vieläkin. Tuutte varmaan nauramaan tälle koko postaukselle koska ajattelin käsitellä tässä ja huomisessa postauksessa sitä kakkua... (ja ehkä vähän mun luonnetta) Syy siihen on, etten oo mistään muusta kuvia ehtiny ottaan ja siitä kakuntekemisestäkin aloin ottaa kuvia vasta sitten kun Eerika käski mun kirjottaa blogin.
Tollanen vaihe mulla oli meneillään kun kuvia aloin ottaa. Vielä lähes kaksi koskematonta kääretorttulevyä kaakaojauholla maistettuna, vadelmahilloa, kermavaahtoa, vanilijakreemijauhetta, vanilijakastiketta ja astia mihin se kakku tehtiin.
Mä olen kiltti ihminen, mä meinaan teen sitä mitä muut sanoo ja käskee. Mut se on puhtaasti mun luonnetta näköjään, enkä mä pidä sitä yhtään pahana asiana. Mä toisaalta nautin siitä, kun joku pyytää mua tekeen jotain. (Okei joissain tapauksissa istun huoneessani raivoamassa kaikille että HOMO PERKELE MIKS MUN PITÄÄ, mutta ne on sit eriasioita) Toki samalla oon äärettömän laiska, etten aina jaksa, mutten tiedä jaksanko mä sitä sitäkään näyttää loppuenlopuks. Teen joskus vaikken jaksaiskaan. Iiris nauro tänään, että on se jees, että sillä on kampaaja joka tulee niille leikkaan sen hiuksia ja värjään hiukset ja vieläpä ilmaiseksi. "Miinus" oli, ettei se saanu hiustenpesua :D Mähän teen koko ajan joillekkin jotain. Kampaajana esiintymisen jälkeen vaihdoin itseni leipuriksi ja tein Katrin kakun. Sitten mä kirjoitan teille blogia. HAHA. Enhän mä tee mitään itelleni :D Aamulla katoin Serranon perhettä. jotta Iiris sais sen nopeemmin. Ainoo asia mitä tein varmaan itelleni oli, et pesin likaiset hiukseni, koska ne ärsytti.
Mä en vielä kerro sen kakun ideaa, vasta huomenna. Mut siis olin ihan rageissa kun mulla ei ollu mustaa väriä ja en olis vois toteuttaa mun ideaani. Onneks kuitenkin ihana äiti♥ oli tuonu tälläsiä meille kun tulin Iirikseltä kotiin. Ihan täydellistä. Mustaa sokerimassaa ja marsipaania + tollasta elintarvikeväriä. Ohnamnom mitä ideoita mun mielessä muhiikaan huomiselle. Äh, tulis jo huominen ja nopeesti sittenkin!
Ylemmässä kuvassa teen vielä toistaiseksi salaisia asioita, ja alemmassa näkyykin sitten yksi täyte, josta siitäkin kuulette lisää huomenna :) Jos nyt enää silloin muista mitä sinne väliin tuli :D Nyt mä vaan toivon et olisin muistanu painaa kerrokset tiiviiks, ettei huomenna löytyis mitään ikäviä ilmakuoppia ;o.
Jotkuthan tätä liivatelehteä kammoksuu, mutta mun mielestä tää on täydellinen leivonta-apuväline tälläiselle hullulle lihansyöjälle. Tän avulla saa vaan aikaan niin täydellisiä kakkuja, että hohho, parempaa saa mun mielestä kyllä hakea. Sikaa syödään kuitenkin aika sairaasti niin kyllä on ihan hyväksyttävää käyttää se nahka tälläseen kun tiedän ettette te sitä nahkaa kuitenkaan syö silleee "nahkana" :D
Joo hyi että näytän hirveeltä tossa kuvassa. Tukka on kauhee kun en sitä nykyään jaksa laittaa mitenkään ja no niin. Olin jo ollu yhdessä vesisateessa suihkun jälkeen ja naama räjähtää muutenkin. Mutta en välitä :D Keittiö oli mun jälkeen kunnon sekasotku mutta nyt se on ihan siedettävä onneksi.
Ps. Toi lime näyttää houkuttelevalta, ainakin musta :)
Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!
Ahhhhhhh odotan lopputulosta:D sika magee toi vihree kuvetus tossa alhaalla.
VastaaPoista