Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2011-07-21

Hiekkaan hautautuneena

 Tänään en tehny aamupäivästä mitään muuta ku kuntoillut hieman, ollut suihkussa ja lukenut kirjaa. Sitten mua pyydettiin ajeleen :) Ja tottakai suostuin, että olis ees jotain tekemistä. Lähettiin sitten minä, Iiris, Heli, Veera, Julia ja Wilma ajelemaan ja päädyttiin Hervannan kautta Hervannan laskettelurinteille. Siellä oli kieltämättä erittäin kaunista varsinkin näin kesällä. Ei uskois, että siitä talvella lasketaan laudalla täpöö, eikä se mäki tunnu miltään. Onneksi otin edes kameran.
 Pakko nyt kirjoittaa pieni pätkä mun skopasta, joka uskollisesti yhä tänäkin päivänä toimii, mikä on sinänsä aika ihme juttu :O. Tänään meinas jäädä ajelut ajamatta kun ei se silli päättänyt lähteä polkemalla ollenkaan käytiin :O. Sitten isä kokeili sähköä ja sillä se sitten lähti (ihme kyllä). Siitäkin huolimatta, että se pitää ihan kammottavaa ääntä ja rämisee, eikä kulje kakspäällä kun alamäessä 60km/h, eikä kypärä mahdu boxiin (eikä oikeastaan mikään muukaan mitä haluisin :D) ja onhan muutenkin vähän hassu, mut silti mä pidän siitä :) On se mua meinaan sen verran kuljettanu joka paikkaan. Sen bensamittari heiluu ties miten ja oon todella yllättyny, että se lähtee nykyään hyvin sähköstartilla käyntiin. Sen mittari näyttää 1070km, eli oikeastaan aika vähän. Se alkaa aina toimia paremmin, mitä enemmän sillä ajaa ja no niin. Mikähän järki tässäkin nyt oli. Tai siis oikeastaan se, että vaikka se onkin ihan paska se on silti hyvä, koska se sentään kulkee ja mulla ylttää siinä jalat maahan. Joo'o :D
 Että nää mun naamakuvat edustaa taas noilla vampyyrihampailla. Ja tukassa on hirveä juurikasvu. Onneks tällähetkellä mulle saattaa olla joskus tulevaisuudessa kampaaja tilattuna. Mut ookoo, sitten onkin se ongelma että mitäs hemmettiä sitten sielä :O
 Ajelun jälkeen mentiin puistoon ja illalla vielä kalaan. Kalassa ei edes syönyt kertaakaan, ei hohho ihan turha reissu. Tai no ei ihan, sain DVD:n ja mun muistitikut takaisin :) Tulipahan tänäänkin tehtyä kaikkea jännää ja erilaista. Kotiin menin tasan 00:00 ja nyt voisin toivottaa itselleni hyvät Hannanpäivät :D Oli kivaa olla pimeässä puistossa, tuli jotenkin kotoisa olo. Oikeasti mä myös rakastan pimeitä syysiltoja, se on kaunista<3. Sit mä päätin hypätä keinusta, ja sekään ei ihan onnistunu ku seuraavassa hetkessä löysin itteni maasta makailemasta kännykkä hiekkaan hautautuneena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti