Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2013-04-10

Ne tähdenlentoja mulle oli vain

22:06 On fiksujen ihmisten nukkumaanmeno aika, varsinkin jos huomenna kahdeksalta on matikkaa jonka läksyt on tekemättä, mutta koska en pidä itseäni fiksuna on juuri oikea aika pyhittää muutama minuutti spotifylle sekä Piparminttumerelle ja kertoa päivän kuulumisia kun ei muutakaan erikoista mielessä ole liikkunut.

Tosiaan mentiin kaheksalta illalla tänään Hulluille, ei ole niin suuria ruuhkia ja auton voi pysäköidä maksutta ja noh, muutenkin iltashoppaamisessa on vain hyviä puolia, trust me. Ei kyllä yhtään sinänsä kiinnostanut hullut (Nyt kaikki voi loksauttaa leuan lattiaan kun Hannaa ei kiinnosta hullut päivät), pääsyy siihen on varmaan että kallista on, kallista on, enkä tunne tarvisevani mitään erikoista. Lisäksi se Stockmannilla vallitseva remontti on tehnyt koko imperiumista tosi typerän, kaikki on niin ahdasta ja äh, että ei inspaaa. En ole jaksanut rehellisesti sanottuna edes avata sitä keltaista opusta niin, että olisin selannut sitä keskiviikon kymmenettä sivua pidemmälle. Mutta pakko mitä pakko, kyllä siellä on pakko käydä. Tuttujakin näkyi RO:sta Elinan äitiin ja Hannaan sekä pelottaviin partiotyyppeihin.

Anyway, huomasin Elinan tiirailemassa kirjoja kirjaosastolla ja siinä sitten kierreltiinkin joku 45 minuuttia yhdessä, mitä sitä shoppailuaikaa oli ylipäätään jäljellä, ympäri koko paska, eikä siellä juurikaan ollut mitään.  Paitsi. Heheh, näistä kohdista alkaa yleensä aina ne parhaat jutut, hohoh. Elinalle ananas. Ja paitsi, että naisten osastolla roikkui kivasti tangossa punaisia ja sinisiä farkkuja. Tai no jegginssejä, tai en minä tiedä miksi niitä nimitetään kun ei niissä ole taskuja. Hankintalistallani, kevättä ja kylmiä kesäpäiviä varten, on kieltämättä ollut pitkään värikkäät housut, mieluiten myös ohuet, eikä joustavuuskaan ole pahitteeksi. Nyt kun sellaiset sattui eteen, vain 10e kappalehintaan, niin enköhän minä sitten kotiuttanut niitä kaksin kappalein, punaiset ja siniset. Istuu kyllä tosi hyvin, tuumat on 29/32. Pitkäthän ne on, mutta minkäs teet kun ei ole valinnanvaraa pituudessa. Värit sitten valehtelee ihan täysin näissä kuvissa, sisävalo on aina sisävalo, joten kunhan erotatte, että toiset on siniset ja toiset punaiset, se riittää. 

Niin ja tietysti mukaan tarttui vähän mässyä, vaikka miten minä niitä näillä raudoilla syön, idiootti :D Lopuks kyydittiin tietysti Elina kotiin ja tultiin kotiin mussuttamaan rahkaa.

Ja pitänee kai vielä mainita, että tänään oli viimeinen ajotunti. Jee ei enää koulusta laittomasti lintsausta, paitsi, jos kusen inssin. Olenko edes dead kun mietin sitä asiaa, en kusemista vaan yleisesti :D Taidankin siirtyä tästä tekemään pitkää listaa siitä, mitä en missään tapauksessa saa unohtaa inssissä (hyvä on siihen on vielä aikaa). Voin kertoa, että lista on loputon, pää hajoo.  

Niin ja tykkään kovin tästä 10h matikkaa viikossa systeemistä. Tänään oli uuden jakson ensimmäinen matikkapainotteinen päivä, kevyesti 8 - 12 istuskelin matikantunneilla. Go minä. Mutta nyt, meni taas laittoman pitkäksi. Onneksi huomenna jo torstai ja ihana 8:00 - 15:45 koulupäivä. My love. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti