Hyvää huomenta

Ulkona on aivan ihana sää, pilvetön taivas, kirkas aurinko ja lämpömittarikin näytti jo jotain kymmentä astetta. Nyt kun olisin pihalla ottamassa aurinkoa... Mutta ehei. En kärsi edes koulussa vaan kirjoitan sängyssä tätä angstiblogia, sillä päätin eilen, etten mene kouluun. Olo oli sen verran tukkoinen vielä illallakin, että tiesin keskittymisen olevan mitätöntä jos menisin kouluun. Ja juuh, kyllä on tullutkin tänään sitten monen nenäliinan edestä niistettyä, tätä räkää vaan tulee ja tulee, eikä loppua näy.

Tein eilen illalla niin intensiivisesti enkun YO-vihkoa, että unohdin tyystin syödä. Se koe saa mut hermoromahduksen partaalle, kuinka niitä juttuja voi osata :D:D Tai siis, se on masentavaa, kun on lukenu niinku 9 vuotta englantia, ja luulee osaavansa sitä ees jotenkin ja sitten siihen kokeeseen pamahtaa semmosia neverhöörd -sanoja, jotka varmaan on ihan easyjä enkkuhikeille enkä mä sanokkaa, että kukaa ei osaa, vaan puhun itestäni, joita tuntuu olevan se koko koe täynnä. Tulee vähän semmonen fiilis, että en oo koskaan lukenukkaa tätä kieltä ja ihan turhaan oon opetellu 9 vuotta sanakokeisiin, kun niitä sanoja ei tarvita missään. (Jos et huomannut vielä, niin kyllä, kärjistän) Ja se kuuntelu, ei mitään käsitystä.

NIIN! Ja oonko oikeesti ainoa, jota vituttaa ne miehet jotka puhuu mitä tahansa enkunkielestä äänitettä. Oikeesti ei hitto....... Ensin ne kuuntelut/enkun kappaleet yms. alottaa semmonen selkee naisääni jota on kiva kuunnella (fiilikset siinä vaiheessa että "hei jee mää ymmärrän!"), mutta sitten kun alkaa se "itse asia" niin sinne on pistetty, varmaan ihan tahallaan, puhumaan joku ääliö mies jonka ääni on niin matala että koko luokka tärisee eikä sen puheesta saa oikeesti y h t ä ä n  m i t ä ä n irti. Että fuck. On sitte näillä äänitteiden tekijöillä hauskaa tehä tollee mut mua se lähinnä ärsyttää ja keittää :(

Nojoo :D Ei enää angstausta. Nyt pitäis pukeutua toppavaatteisiin ja siivota tää sohvasänky pois ja alkaa lukea sanakokeeseen ja tehdä läksyjä. Oon melko ilonen kyllä, että tästä viikosta tuli tän ylimääräsen sairauspäivän takia enää kolmepäivänen. Enää 11 koulupäivää jäljellä tätä lukuvuotta (en laske koeviikkoa). Sanoisinko että IHANAA. En pysty kuvailemaan tätä tunnetta, kun enää 11 päivää jäljellä täyttä seittemän kurssin (oikeastaan nyt kahdeksan) jaksoa AAA. Nää jaksot on aina saattanu mut hermoromahduksen partaalle, mutta kyllä tästä selvitään. Pakko saada kursseja. Jossei muulla selvitä, niin hoetaan sitten mielessä vaan tota 11, 11, 11, 11.... Mut nyt aamupalaa!