Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2014-12-11

11. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan

I still have time to do this
oho väärä kieli,
on nyt vähän muissa maailmoissa mieli.
Äsken söin tiramisua pirun hyvänmakuista,
näki lopputuloksen herkullisuuden muidenkin hymysuista.
Syötiin kerran, ehkä viimeisen, yhdessä,
pieni haikeus iski astioita pestessä.
Kohta lähtee Kawtar ja Sara kotiin takaisin,
kelaisin aikaa taaksepäin jos vain saisin.
Koe meni tänään päin peppua,
saan tammikuussa marssia uusintaan kantaen selässä reppua.
Nyt yritän kuitenkin nauttia tästä loma-ajasta,
hastalavista ja pasta.
Kirjoittanut kello

1 kommentti:

  1. r12. joulukuuta 2014 klo 1.17

    Hanna!! Sun täytyy lopettaa tää runoilu!! Mä en kestä! Nää on päivä päivältä vaa mahtavempia ja tunnen itseni huonoksi ihmiseks kun en itse osaa runoilla XD

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)